Aineiston pohjalta (ne 24 kysymystä jotka voi tulkita järjestysasteikolle) Juha Törmänen teki faktorianalyysin ja piirsi ehdokkaiden sijainnin kahden määräävimmän faktorin virittämässä koordinaatistossa. Hieman akseleita (siis vain kuvan akseleita, ei faktoreita)  kiertämällä (vertaa edellisessä linkissä Juhan kahta ensimmäistä kuvaa) Juha sai kartan vastaamaan yleisesti hahmotettua poliittista karttaa siten, että perinteinen vasemmisto on vasemmalla, oikeisto oikealla, arvoliberaalit ylhäällä ja arvokonservatiivit alhaalla.

Juha on julkaissut myös kysymysten lataukset (csv-tiedosto), eli kysymysten painokertoimet tuolle kaksiulotteiselle poliittiselle kartalle sijoittumisessa

Kun Juha ja muutkin tulkitsevat pystyakselin liberaali-konservatiivi-akseliksi, jota hallitsee sellainen asettelu että Vihreät ja RKP ovat ylhäällä, suuren puolueet keskellä, ja Persut alhaalla, käyn tässä läpi mitä faktorianalyysissä “liberaalisti sijoittuneet” ja “konservatiivisesti sijoittuneet” ovat Hesarin kysymyksiin vastanneet. Käyn kysymykset läpi faktorien latausten itseisarvon mukaan laskevassa järjestyksessä, eli alla ensimmäiset kysymykset vaikuttavat voimakkaimmin sijoittumiseen tälle liberaalit-konservatiivit akselille, ja viimeiset hyvin heikosti jos juuri lainkaan:

Kysymys 25. Suomen nykyinen maahanmuuttopolitiikka, liberaalien mielestä liian tiukkaa, konservatiivien mielestä liian löysää. Paino (faktorin lataus) 0.69.

Kysymys 20. Kehitysapua pitäisi: liberaalien mielestä nostaa, konservatiivien mielestä vähentää. Paino: 0.67.

Kysymys 10. Euromaiden vakausrahaston takaukset: liberaalien mielestä Suomen pitäisi maksaa, konservatiivien mielestä ei. Paino 0.59.

Kysymys 2. Homo/lesbopareille perheen ulkopuolinen adoptio: liberaalien mielestä kyllä, konservatiivien mielestä ei. Paino 0.58. (Editoitu: alunperin Juhalla ja minullakin tässä oli vastaukset toisinpäin. Alla kommenteissa Juha kävi sanomassa että hän oli käsitellyt tämän kysymyksen vahingossa väärin päin.)

Kysymys 19. Ulkomaalaisten oikeus omistaa maata ja kiinteistöjä Suomessa: liberaalien mielestä nykytilanne (ei rajoitteita) on hyvä, konservatiivien mielestä pitäisi rajoittaa. Paino 0.58.

Kysymys 16. Asevelvollisuus: liberaalien mielestä vapaaehtoiseksi, tai jopa luovutaan kokonaan, konservatiivien mielestä nykykäytäntö on hyvä, tai ehkä naisillekin asevelvollisuus. Paino. 0.42.

Kysymys 22. Aselaki: liberaalit haluavat lisää kieltoja käsiaseille, ehkä jopa täyskiellon, konservatiivien mielestä aselaki on nykyisellään hyvä, tai jopa pitäisi lieventää rajoituksia. Paino 0.42.

Kysymys 26. Saimaannorppa: liberaalien mielestä lisää kieltoja, ehkä täyskielto, verkkokalastukseen Saimaalla, konservatiivien mielestä nykyinen suojelu riittää, tai on jo liikaakin. Paino 0.36.

Kysymys 6. Eläkeikä: liberaalien mielestä eläkeikää pitäisi nostaa, konservatiivien mielestä laskea. Paino 0.36. (Edit: olin aluksi kämmännyt tämän väärin päin. Kiitos Otsolle huomautuksesta.)

Kysymys 28. Kuntamäärä: Liberaalit haluaisivat vähentää kuntien määrää (lisää kuntaliitoksia), konservatiivit eivät. Paino 0.34.

Kysymys 23. Pakkoruotsi. liberaalit säilyttäisivät pakkoruotsin, konservatiivit ei. Paino 0.33.

Hauskaa: kuntamäärässä konservatiivit vastustavat muutosta, pakkoruotsin kohdalla liberaalit vastustavat muutosta.

Kysymys 14. Asuntolainojen verovähennys: liberaalit poistaisivat, konservatiivit säilyttäisivät tai jopa laajentaisivat. Paino 0.29.

Kysymys 8. Eläkeindeksi: liberaalien mielestä eläkkeiden suuruutta määräävän indeksin pitäisi seurata pääosin kuluttajahintoja, konservatiivien mielestä palkkoja. Paino 0.28.

Kysymys 24. Suvivirsi: liberaalien mielestä uskonnolliset seremoniat eivät kuulu kouluihin, konservatiivien mielestä suvivirsi kuuluu koulujen kevätjuhlaperinteeseen. Paino 0.28.

Kysymys 18. Ihmisoikeudet ja Kiinan ja Venäjän politiikka: liberaalien mielestä Suomen Kiinan-Venäjän-politiikkaan kuuluu huoli ihmisoikeuksien ja demokratian tilasta, konservatiivien mielestä muiden maiden sisäiset asiat eivät kuulu Suomelle. Paino 0.25.

Kysymys 27. Kuntien palveluiden ulkoistaminen: liberaalit haluaisivat avata kuntien tuottamia palveluita kilpailulle ja ulkoistamiselle, konservatiivit eivät. Paino 0.21.

Kysymys 4. Lapsilisä: liberaalien mielestä lapsilisä kaikille samansuuruisena, konservatiivien mielestä lapsilisään joko porrastus tai kokonaan pois hyvätuloisilta. Paino 0.19.

Kysymys 30. Valtion tasausjärjestelmä kuntien verotuloille: liberaalit haluaisivat purkaa valtion tasaamia kuntien tuloja jolloin varsinkin Helsinki ja Espoo saisivat pitää entistä suuremman osan kunnallisverotuloistaan, konservatiivien mielestä nykyinen tasaus on hyvä, tai pääkaupunkiseudun pitäisi jopa nykyistä enemmän tukea muuta Suomea. Paino 0.18.

Kysymys 11. Vero pörssitransaktioille: liberaalit haluaisivat transaktioveron, jos se tulisi maailman tai edes EU:n laajuisesti käyttöön, koservatiivit vastustavat. Paino 0.17.

Kysymys 15. Myös pelto- ja metsämaalle kiinteistövero: liberaalit haluaisivat alkaa verottamaan pelto-ja metsämaan omistamista, konservatiivit eivät. Paino 0.16.

Kysymys 17. NATO: liberaalit haluavat Suomen hakevan NATO-jäsenyyttä, konservatiivit eivät. Paino 0.11.

Kysymys 3. Fortumillekin ydinvoimalupa:  liberaalit myöntäisivät kolmannekin ydinvoimaluvan, konservatiivit eivät. Paino 0.11.

Kysymys 1. Tuloerot:  liberaalit haluaisivat kaventaa tuloeroja, konservatiivit antaisivat niiden kasvaa vapaasti. Paino 0.10.

Kysymys 5. Laki ikäihmisten hoivatakuusta: liberaalit eivät haluaisi lisätä tällaista lakisääteistä velvoitetta kunnille, konservatiivit haluaisivat. Paino 0.07.

Olen 2011 eduskuntavaaleissa vaaleissa ehdolla Uudenmaan piirissä Piraattipuolueen listalla, numero 171.

Fukushimassa sen sijaan on kiehutusvesireaktori (tai siis reaktoreita) [3], ja vaikka ne eivät ole yhtä turvallisia kuin painevesireaktorit, niin itse reaktori kuitenkin automaattisesti sammui heti maanjäristyksen jälkeen 11.3. [4] (eli tätä kirjoittaessa eilen). Varsinaista reaktorin yliteholla käymisestä johtuvaa ydinräjähdystä ei siis ole tapahtunut, eikä voikaan enää tapahtua.

Se mikä Fukushimassa on ongelmana, on reaktorin jälkilämpö [5]. Siinä missä Tšernobylin räjähdys johtui siitä että reaktori kävi hetken aikaa ehkä 10-kertaisella yliteholla, niin Fukushimassa itse polttoaineen ydinreaktiot ovat jo sammuneet, mutta reaktoriin jääneet hajoamistuotteet säteilevät vielä jonkin aikaa ja tuottavat jälkilämpöä. Tämä jälkilämpö on kuitenkin suuruusluokkaa 1/100 reaktorin normaalista käyttötehosta, ja ongelmaa ei olisi jos voimalan jäähdytysjärjestelmä tai varajäähdytysjärjestelmä (jonka diesel-generaattorit tsunami rikkoi) eivät olisi rikki. Insinööri osaisi rakentaa myös jäähdytysjärjestelmiä jotka eivät ole riippuvaisia vara-diesel-generaattoreista, mutta japanilaisilla ei tuolla tällaisia valitettavasti satu olemaan.

Se mikä Fukushimassa nyt ilmeisesti on räjähtänyt, on joko jälkilämmöstä kuuman reaktorin keittämä vesihöyry, jota on tullut niin paljon että painekuoret on pettäneet, tai sitten kuumuus on hajottanut vettä alkutekijöihinsä, hapeksi ja vedyksi, ja vetykaasu on räjähtänyt.

Varsinaista ydinräjähdystä ei siis ole tapahtunut, vaan joko vesihöyry- tai vetyräjähdys. Tämä on olennainen ero Tšernobyliin.

Reaktorin kanssa kosketuksissa ollut vesihöyry sisältää toki radioaktiivisuutta sekin, eikä ole kiva kun sitä pääsee karkaamaan taivaalle. Mutta koska itse reaktori ei ole räjähtänyt, eikä reaktorissa myöskään käsittääkseni ole palavia hiili-hidastinsauvoja, Tšernobylin kokoluokan radioaktiivisiin päästöihin ei pitäisi olla mahdollista päästä. Jälkilämpö saattaa myös riittää sulattamaan reaktorin, mutta koska varsinaisia itseään ruokkivia ydinreaktioita ei sammuneessa reaktorissa enää ole käynnissä, ns. Kiina-ilmiötä missä kuuma, käynnissä oleva reaktori sulattaisi itsensä ties kuinka syvällä maahan, ei pitäisi olla mahdollista tapahtua.

Jälkiviisaat ovat jo ihmetelleet, miksi japanilaiset pitivät radioaktiivista vesihöyryä painekuorien sisällä niin pitkään että painekuoret eivät kestäneet vaan höyry räjähti karkuun, eivätkä päästäneet radioaktiivista vesihöyryä hallitummin karkuun jo aiemmin. Ei tietysti ole kiva ajatus laskea radioaktiivista vesihöyryä taivaalle, mutta parempi laskea se ulos hallitusti kuin odottaa kunnes seinät pettävät, jolloin höyry pääsee joka tapauksessa karkuun. Ehkä ne toivoivat että seinät kestäisivät. Lisäksi nyt kun se karkasi näyttävällä räjähdyksellä, kaikki lehdet kirjoittavat että “ydinvoimala räjähti”. Ja niinhän se räjähti, mutta kysessä oli vesihöyryräjähdys (tai sitten vetyräjähdys), eikä ydinräjähdys.

LISÄYS: Minulle on huomautettu että “ydinräjähdys” ei välttämättä ole oikea tapa suomentaa sitä, mitä Wikipedia [1] kuvaa ensin “second explosion resulted from a nuclear excursion” ja sitten “second explosion was a nuclear power transient”. Joka tapauksessa olennainen ero Tšernobylin ja Fukushiman välillä on, että Tšernobylissä ydinreaktio lähti hetkeksi käsistä (=tehoa vapautui paljon enemmän kuin normaalissa voimalakäytössä), johtui se räjähdys sitten suoraan tuosta, tai tuon reaktion lämmittämästä vesihöyrystä ja/tai sytyttämästä vedystä, mutta Fukushimassa ydinreaktiot eivät ole karanneet, mutta koska jäähdytys ei toimi, paljon normaalia pienemmälläkin teholla lämpöä vapauttava reaktorin jälkilämpö keittää vettä, hajottaa vettä vedyksi ja hapeksi, ja on ilmeisesti sulattamassa itseään. Ja ehkä vielä olennaisempi ero on, että Fukushimassa reaktorin ytimessä ei ole palavaa hiiltä (grafiittia) syytämässä palokaasujen myötä radioaktiivista ainetta taivaalle.

[1] http://en.wikipedia.org/wiki/Chernobyl_disaster#Experiment_and_explosion

[2] http://fi.wikipedia.org/wiki/Grafiittihidasteinen_kanavatyyppinen_reaktori

[3] http://en.wikipedia.org/wiki/Boiling_water_reactor

[4] http://en.wikipedia.org/wiki/Fukushima_I_Nuclear_Power_Plant#2011_earthquake_events

[5] http://www.stuk.fi/ydinturvallisuus/ydinvoimalaitokset/ydinvoimalaitoksen_toiminta/sahkontuotanto/fi_FI/jalkilampo/

Ei niidenkään entsyymit varmaan kestäisi pitsanpaistolämpötiloja, mutta mahtaako ananas pitsassa edes lämmetä yli 100 asteeseen, kun se kai kuitenkin on aika vesipitoista? Tässäpä kysymys!

Joka tapauksessa, hienoa internet!

Toinen hieno heitto tulee Duke-yliopiston oikeustieteen professori James Boyleltä. Mutta tuolla sivulla pitää lukea 2. ja 3. kappaleeseen asti että asia käy ilmi.

Kaj Sotala vastaa kovin tyylikkäästi Tietokone-lehden blogistille Ossi Mäntylahdelle. Vaikka Ossin argumentti ei kyllä ollut kovin hyvä, niin Kajn vastaus on sitäkin tyylikkäämpi.

Jännää tekstiä on myös Kemppisen blogissa, nimimerkin “Matti H” ensimmäinen kommentti. (En valitettavasti osaa linkata siihen suoraan, joten tuolla sivulla joudut painamaan find ja hakemaan “matti h”. Pelkkä “matti” ei riitä; silloin löytyy eri kommentti.) Pelottavan aggressiivisia Matti H maalailee, mutta hetkeksi tuota kyllä pysähtyy ajattelemaan.

Soininvaara aloitti keskutelun vähän asian vierestä, puhumalla yleisesti hyödykkeiden hinnoittelusta taloustieteen ja yhteiskunnan hyödyn kannalta (27.8.2009). Keskustelu ajautui tekijänoikeuksiin, sillä se on nykyään kuuma aihe. Sitten (6.8.2009) Soininvaara huolestui, että jos tekijät eivät saa nykymalliin tuloja, se hänen ymmärtääkseen tarkoittaa, että kirjojen kirjoittaminen päätoimisena ammattina lakkaa. Pari bloggausta myöhemmin (10.8.2009 ja 14.8.2009), Soininvaara tuntuu jämähtäneen ajatukseen “Kuka maksaa kirjailijalle” (29.8.2009).

Tähän kuoppaan tekijänoikeuskeskustelu tuntuu yleisemminkin lankeavan. Jos nyt ei ehkä levy-yhtiöt, ja muusikoistakaan ei tiedä, mutta ainakin kirjailijat tuntuvat taholta, jota vastaan kukaan ei toki halua olla. Joten moraalisesti tuntuu, että ei nyt kirjalijan ammatilta sovi viedä ansaintamahdollisuuksia, joten nykymallin tekijänoikeudet on säilytettävä. Asia on selvä, mielipide on muodostettu, ja muu keskustelu on turhaa.

Mutta entä jos koko tarina ei ollutkaan tässä?

Tekniikan kehittyminen tekee kopioinnin koko ajan helpommaksi. Siitä ei pääse mihinkään. Uutisten mukaan nuorempi sukupolvi kopioi koko ajan enemmän ja enemmän, mikä sopii yhteen sen kanssa että kopiointi on koko ajan yhä helpompaa. En itsekään oikein tiedä mitä mieltä olisin asiasta moraalisesti, varsinkin jos moraalikysymys rajataan sopivasti (kärjistetysti: “Onko oikein viedä leipä kirjailijoilta?”). Mutta alkaa tuntua että oli tästä kysymyksestä kumpaa mieltä tahansa, sillä ei oikeastaan ole väliä.

Väliä on sillä, että jos kansa joka tapauksessa enenevässä määrin kopioi, mitä asialle aiotaan tehdä? Kuinka kattavia valvonta- ja urkintajärjestelmiä halutaan pystyttää, että verkossa kopioivat saataisiin kiinni rysän päältä? Kuinka kovia rangaistuksia niinkin kauheista rikoksista, kuten elokuvan tai kirjan kopioiminen, halutaan alkaa jakelemaan?

Jos rangaistukset eivät ole kovin kovia, eikä kiinnijäämisen riski kovin korkea, eiköhän kansa jatka kopioimista entiseen malliin. Kopionnista tullee suunnilleen yhtä paheksuttava rikkomus kuin punaisia valoja päin kävelemisestä. Onko tässä tapauksessa juuri väliä, onko kopiointi muodollisesti laillista vai laitonta, jos sitä kuitenkin laajamittaisesti tehdään.

Jos taas lähdetään kovemmalle linjalle, niin en voi välttyä ajattelemasta että pystytettävät valvonta- ja rangaistusjärjestelmät olisivat yhteiskunnalle paljon suurempi ongelma kuin se, mitä niillä lähdettiin ratkaisemaan.

Juuri sitä tuo ensimmäiseksi mainitsemani Peter J. Olssonin kirjoitus sanoi.

Peräisin tämän artikkelin kuvista.

Oli myös ulkoisia verkkolevyjä, joissa on web-käyttöliittymällä käytettävä BitTorrent asiakasohjelma. Tietokoneen voi sammuttaa, ja jättää pelkän kovalevyn yöksi lataamaan. Nerokasta. Voi ladata vaikka äänikirjan, jonka ruotsalainen kirjailija Unni Drougge kannanottonaan pisti jakoon.

Hiukkasen tuntui, että tekniikka on päässyt kehittymään nopeammin kuin olen perässä pysynyt.

Redditin tuoreeseen koulukiusatun itsemurhaan liittyvän uutisen keskustelussa oli varsin pysäyttävä kommentti. Kirjoittaja kertoo pitkään jatkuneesta koulukiusaamisestaan

“I was tortured from the time I was 7 to 17 by my peers; all of them. I was the person to fuck up if you wanted some props and laughs from everyone else. We’re talking verbal lashing, physical confrontations, te works. I’d be jumped by 4 or 5 football guys at once, beaten up in the middle of the school foyer and teachers never battered an eye.”

joka käytännöllisesti lakkasi Columbinen kouluammuskelun jälkeen.

“The day Columbine happened, random people kept coming up to me, apologizing. It was so bizarre! The violence level dropped propitiously and the last 1/2 of my Senior year was actually … not enjoyable but not tormenting, either.”

Kiusaajat säikähtivät niin pahasti, kun Columbinessa kaksi koulukiusattua tuli kouluun ampumaan kiusaajiaan (ja mahdollisesti muitakin, vaikkakin täysin syrjityn näkökannalta enemmän tai vähemmän koko yhteisö tuntuu syylliseltä), etteivät enää uskaltaneet kiusata kirjoittajaa. Lopun kouluajastaan kirjoittaja sai olla rauhassa. Ei hän tietenkään päässyt osaksi sosiaalisia piirejä, mutta se, ettei aktiivisesti rääkätä vaan annetaan olla omissa oloissan, on jo huima parannus.

Aloin miettimään uutisointia ja omia menneitä käsityksiäni näistä. Columbinen kouluammuskelusta toki aikanaan (siitähän on jo 10 vuotta) uutisoitiin Suomessakin, ja joskus 2003 tienoilla katsoin Michael Mooren elokuvankin aiheesta. Silloisesta uutisoinnista muodostin lähinnä käsityksen, että ne jenkkejä, siellä on hulluja, jotka jopa ammuskelee kouluissa. Mooren elokuvakin keskittyi, sikäli mikäli minä siitä jotain muistan, sen kauhistelemiseen miten helposti aseita saa käsiinsä.

Homman varsinainen juoni, että Columbinenkaan kouluammuskelua ei voikaan kuitata vain sillä että ne olisivat hulluja amerikkalaisia, aukesi minulle vasta viime vuonna. Että kyseessä on enemmän tai vähemmän koko elämänsä ajan piinattujen sielujen viimeinen kosto sille ainoalle, ja kurjalle, elinympäristölle jonka he tiesivät.

Näemmä itsellä kesti 9 vuotta päästä perille mistä hommassa on kyse. Kiusaamisesta. Ehkä Suomen Kuvalehden hieno haastattelu aiheesta, ja Matti Saaren äidin haastattelu auttavat perehtymään tähän kantaan. Omien sanojensa mukaan Columbinen tapahtumat ovat arvoitus myös Tuomas Holopaiselle, mutta laulun Kinslayer sanoista voisi kyllä saada toisenlaisenkin kuvan. Ehkä sanat voi lukea kahdelta eri suunnalta.

“Time to die, poor mates, You made me what I am!”

Sitten, fyysikon kommentin jälkeen artistin itsensä päivittämä versio: