Mitkä mielipiteet ovat liberaaleja vaalikoneakselilla

Helsingin Sanomien vaalikoneessa on 31 kysymystä. On hienoa että Hesari pisti avoimeen jakoon koko aineiston eduskuntavaaliehdokkaiden vastauksista vaalikoneeseen.

Aineiston pohjalta (ne 24 kysymystä jotka voi tulkita järjestysasteikolle) Juha Törmänen teki faktorianalyysin ja piirsi ehdokkaiden sijainnin kahden määräävimmän faktorin virittämässä koordinaatistossa. Hieman akseleita (siis vain kuvan akseleita, ei faktoreita)  kiertämällä (vertaa edellisessä linkissä Juhan kahta ensimmäistä kuvaa) Juha sai kartan vastaamaan yleisesti hahmotettua poliittista karttaa siten, että perinteinen vasemmisto on vasemmalla, oikeisto oikealla, arvoliberaalit ylhäällä ja arvokonservatiivit alhaalla.

Juha on julkaissut myös kysymysten lataukset (csv-tiedosto), eli kysymysten painokertoimet tuolle kaksiulotteiselle poliittiselle kartalle sijoittumisessa

Kun Juha ja muutkin tulkitsevat pystyakselin liberaali-konservatiivi-akseliksi, jota hallitsee sellainen asettelu että Vihreät ja RKP ovat ylhäällä, suuren puolueet keskellä, ja Persut alhaalla, käyn tässä läpi mitä faktorianalyysissä ”liberaalisti sijoittuneet” ja ”konservatiivisesti sijoittuneet” ovat Hesarin kysymyksiin vastanneet. Käyn kysymykset läpi faktorien latausten itseisarvon mukaan laskevassa järjestyksessä, eli alla ensimmäiset kysymykset vaikuttavat voimakkaimmin sijoittumiseen tälle liberaalit-konservatiivit akselille, ja viimeiset hyvin heikosti jos juuri lainkaan:

Kysymys 25. Suomen nykyinen maahanmuuttopolitiikka, liberaalien mielestä liian tiukkaa, konservatiivien mielestä liian löysää. Paino (faktorin lataus) 0.69.

Kysymys 20. Kehitysapua pitäisi: liberaalien mielestä nostaa, konservatiivien mielestä vähentää. Paino: 0.67.

Kysymys 10. Euromaiden vakausrahaston takaukset: liberaalien mielestä Suomen pitäisi maksaa, konservatiivien mielestä ei. Paino 0.59.

Kysymys 2. Homo/lesbopareille perheen ulkopuolinen adoptio: liberaalien mielestä kyllä, konservatiivien mielestä ei. Paino 0.58. (Editoitu: alunperin Juhalla ja minullakin tässä oli vastaukset toisinpäin. Alla kommenteissa Juha kävi sanomassa että hän oli käsitellyt tämän kysymyksen vahingossa väärin päin.)

Kysymys 19. Ulkomaalaisten oikeus omistaa maata ja kiinteistöjä Suomessa: liberaalien mielestä nykytilanne (ei rajoitteita) on hyvä, konservatiivien mielestä pitäisi rajoittaa. Paino 0.58.

Kysymys 16. Asevelvollisuus: liberaalien mielestä vapaaehtoiseksi, tai jopa luovutaan kokonaan, konservatiivien mielestä nykykäytäntö on hyvä, tai ehkä naisillekin asevelvollisuus. Paino. 0.42.

Kysymys 22. Aselaki: liberaalit haluavat lisää kieltoja käsiaseille, ehkä jopa täyskiellon, konservatiivien mielestä aselaki on nykyisellään hyvä, tai jopa pitäisi lieventää rajoituksia. Paino 0.42.

Kysymys 26. Saimaannorppa: liberaalien mielestä lisää kieltoja, ehkä täyskielto, verkkokalastukseen Saimaalla, konservatiivien mielestä nykyinen suojelu riittää, tai on jo liikaakin. Paino 0.36.

Kysymys 6. Eläkeikä: liberaalien mielestä eläkeikää pitäisi nostaa, konservatiivien mielestä laskea. Paino 0.36. (Edit: olin aluksi kämmännyt tämän väärin päin. Kiitos Otsolle huomautuksesta.)

Kysymys 28. Kuntamäärä: Liberaalit haluaisivat vähentää kuntien määrää (lisää kuntaliitoksia), konservatiivit eivät. Paino 0.34.

Kysymys 23. Pakkoruotsi. liberaalit säilyttäisivät pakkoruotsin, konservatiivit ei. Paino 0.33.

Hauskaa: kuntamäärässä konservatiivit vastustavat muutosta, pakkoruotsin kohdalla liberaalit vastustavat muutosta.

Kysymys 14. Asuntolainojen verovähennys: liberaalit poistaisivat, konservatiivit säilyttäisivät tai jopa laajentaisivat. Paino 0.29.

Kysymys 8. Eläkeindeksi: liberaalien mielestä eläkkeiden suuruutta määräävän indeksin pitäisi seurata pääosin kuluttajahintoja, konservatiivien mielestä palkkoja. Paino 0.28.

Kysymys 24. Suvivirsi: liberaalien mielestä uskonnolliset seremoniat eivät kuulu kouluihin, konservatiivien mielestä suvivirsi kuuluu koulujen kevätjuhlaperinteeseen. Paino 0.28.

Kysymys 18. Ihmisoikeudet ja Kiinan ja Venäjän politiikka: liberaalien mielestä Suomen Kiinan-Venäjän-politiikkaan kuuluu huoli ihmisoikeuksien ja demokratian tilasta, konservatiivien mielestä muiden maiden sisäiset asiat eivät kuulu Suomelle. Paino 0.25.

Kysymys 27. Kuntien palveluiden ulkoistaminen: liberaalit haluaisivat avata kuntien tuottamia palveluita kilpailulle ja ulkoistamiselle, konservatiivit eivät. Paino 0.21.

Kysymys 4. Lapsilisä: liberaalien mielestä lapsilisä kaikille samansuuruisena, konservatiivien mielestä lapsilisään joko porrastus tai kokonaan pois hyvätuloisilta. Paino 0.19.

Kysymys 30. Valtion tasausjärjestelmä kuntien verotuloille: liberaalit haluaisivat purkaa valtion tasaamia kuntien tuloja jolloin varsinkin Helsinki ja Espoo saisivat pitää entistä suuremman osan kunnallisverotuloistaan, konservatiivien mielestä nykyinen tasaus on hyvä, tai pääkaupunkiseudun pitäisi jopa nykyistä enemmän tukea muuta Suomea. Paino 0.18.

Kysymys 11. Vero pörssitransaktioille: liberaalit haluaisivat transaktioveron, jos se tulisi maailman tai edes EU:n laajuisesti käyttöön, koservatiivit vastustavat. Paino 0.17.

Kysymys 15. Myös pelto- ja metsämaalle kiinteistövero: liberaalit haluaisivat alkaa verottamaan pelto-ja metsämaan omistamista, konservatiivit eivät. Paino 0.16.

Kysymys 17. NATO: liberaalit haluavat Suomen hakevan NATO-jäsenyyttä, konservatiivit eivät. Paino 0.11.

Kysymys 3. Fortumillekin ydinvoimalupa: konservatiivit myöntäisivät kolmannekin ydinvoimaluvan, liberaalit eivät. Paino 0.11. (Korjattu kommentin perusteella.)

Kysymys 1. Tuloerot:  liberaalit haluaisivat kaventaa tuloeroja, konservatiivit antaisivat niiden kasvaa vapaasti. Paino 0.10.

Kysymys 5. Laki ikäihmisten hoivatakuusta: liberaalit eivät haluaisi lisätä tällaista lakisääteistä velvoitetta kunnille, konservatiivit haluaisivat. Paino 0.07.

Olen 2011 eduskuntavaaleissa vaaleissa ehdolla Uudenmaan piirissä Piraattipuolueen listalla, numero 171.

Mainokset

35 kommenttia artikkeliin ”Mitkä mielipiteet ovat liberaaleja vaalikoneakselilla

  1. Kiitos kiinnostavasta kertoimien tulkinnasta!

    Tuossa kysymyksen 2 tapauksessa virhe on minun. Kun olen koodannut vastauksia numeroiksi, olen pistänyt ne tuossa kysymyksessä väärin päin. Tämä ei vaikuta muuhun kuin siihen, että kyseisen kysymyksen kertoimia pitää tämän artikkelin kaltaisessa katselmuksessa tulkita vastakkaiseen suuntaan.

    Kuten kertoimista näkee, aineiston pystyakseli ei täysin täsmää arvoliberaaliuden sanakirjamääritelmän kanssa. Siksi akselin nimeämistä kohtaan esitetty kritiikki on kyllä jossain määrin perusteltua – mutta paremman nimen puutteessa termit ”liberaali” ja ”konservatiivi” nappaavat minusta tämän vaihtelun melko hyvin ja ymmärrettävästi.

    • Toisin sanoen koko työ on hevonpaskaa, niin kuin epäilinkin!

      Minä kannatan rajojen avaamista pakolaisille, avioliiton lakkauttamista, aseita suunnilleen kaikille halukkaille sekä sitovia kansanäänestyksiä ja sitten suuri osa jengistä on minua liberaalimpaa. :o Naureskelin Emma Karille (vihr.), että kannabis on suunnilleen ainoa asia, jota minä EN halua vapaaksi.

  2. Toinen mahdollisesti väärin päin mennyt on eläkeikä (kysymys 6)? Vertaamalla muihin eläkekysymyksiin, siinä päinvastainen korrelaatio olisi luontevampi.

    Laajemmin, tuossa näkyy selvästi ainakin neljä erilaista akselia, jotka sulautuvat kuvassa yhteen.

    1) Liberaali vs. konservatiivi. Kyllä siellä monta ihan suoraan tähän sopivaa kysymystä oli, Suvivirrestä homoadoptioon ja ulkomaisten maanomistukseen

    2) Kaupunki vs. maaseutu (metsämaan verot, kuntien verotasaukset, kuntien määrä)

    3) Nuoret ja työikäiset vs. suuret ikäluokat (eläkeindeksi, eläkeikä, hoivatakuu)

    4) kansainväliset vastuut vs. kansallinen itsekkyys (eurovelat, ihmisoikeudet, jossain määrin myös maahanmuutto)

    Kuinkakohan paljon sijoittuminen näissä eri akseleissa korreloi? Ainakin jonkin verran, kun ne analyysissä päätyivät ”samalle akselille”.

    Sitten on vielä luonnonsuojelukysymykset ja pakkoruotsi, jotka lienevät osuneet noin, koska vihreät ja rkp olivat jo muutenkin yläreunassa.

  3. Millä ihmeen logiikalla pakkoruotsin kannattaminen on ”liberaalia”? Selvästikin tuo pystyakseli kuvaa jotakin muuta kuin liberaaliutta/konservatiivisuutta, mutta mitä?

  4. Eläkeikä on aineistossa oikein päin. Kysymysten syöttämiseen liittyviä virheitä voi tarkastella vertailemalla käsittelemiäni vastauksia http://www.loitto.com/tilastot/hsvaalikone11/HS-vaalikone2011_num.xls Hesarin alkuperäisiin vastauksiin http://www2.hs.fi/extrat/hsnext/HS-vaalikone2011.xls – vastausten pitäisi kääntyä niin, että vaalikoneen ylin vaihtoehto kääntyy 1:ksi, kakkonen 2:ksi, jne. Kysymyksessä 2 menee toisin päin, eli ylin vaihtoehto (Kyllä) tuli koodatuksi numeroksi 2 ja alempi vaihtoehto (Ei) numeroksi 1.

  5. Kielenkäyttö muovaa todellisuutta, joten tässäkin tosiaan akselien nimennällä on suuri merkitys.

    Havainto: viidestä määrittävimmästä kysymyksestä neljä käsittelee jollain tavalla Suomen ja muun maailman suhdetta. Vähemmän määrittävistä mm. NATO-kysymys ja Kiina-kysymys ovat samaa sarjaa. Vaikka akselissa on tosiaan sulautunut yhteen monia ulottuvuuksia, minusta Otson mainitsemista viimeinen eli ”kansainvälinen vs. kansallinen” on aika hallitseva. Olisiko kuvaavampi nimi siis – parempien termien puuttuessa – vaikkapa ”globalismi vs. patriotismi”?

    Pakkoruotsikin liittynee jotenkin Suomen suhteeseen muuhun maailmaan. Akselin yläpäässä ilmeisesti vannotaan erityisesti ruotsin kielen kansainvälistävään vaikutukseen. Toisaalta pakkoruotsin vastustajatkin argumentoivat aivan samalla kansainvälisyydellä (keinona vain on ruotsin sijaan vapaavalintainen kieli). Mutulla ero voisi tulla siitä, että pakkoruotsin vastustajissa on myös sellaisia, jotka kokevat sen jonkinlaisena historiallisena vääryytenä, joka on oikaistava. Tällaisella selitysmallilla se pakkoruotsikin saadaan istumaan globalismi-patriotismi -akselille ;)

    • Tämä vaikuttaa oikealta tulkinnalta, erityisesti kun katsoo puolueiden sijoittumista pystyakselille. Pieniä puolueita tarkastellessa RKP ja Vasemmistoliitto sijoittuvat melko ylös, SKP, PS ja Muutos 2011 keskimääräistä alemmas. Samoin yksittäisistä poliitikoista yläreunassa on paljon kansainvälisyyttä korostaneita henkilöitä (esim. Alexander Stubb).

      Veikkaisin, että pakkoruotsin vahvuus pystyakselilla on artifakti joka johtuu siitä, että sitä voimakkaasti vastustavat PS ja Muutos ovat muutenkin sillä akselilla alhaalla, kun taas pakkoruotsia kannattava RKP on ylhäällä. Pakkoruotsi sattuu siis vain korreloimaan tuon asteikon oleellisten arvojen kanssa.

      Löytyyköhän kolmannesta faktorista enää mitään merkittävää?

  6. Pari kohtaa ihmetytti tuossa, mielestäni eivät kuuluisi liberaali-konservatiivi-akselille vaan oikeisto-vasemmisto-akselille:

    * eläkeikä. Suuri eläkeikä on oikeistolaista, pieni eläkeikä vasemmistolaista

    * vero pörssitransaktioista. Mielestäni tässäkin vasemmisto haluaa tätä veroa, oikeisto vastustaa.

  7. Laitoin nämä jo Erannin blogiin kommentteina. Sori spämmäys, tämä lähinnä siksi ettei alkuperäistä analyysiä pääse kommentoimaan ”paikan päällä” koska se ei ole blogissa.

    – Faktorit on rotatoitu oblimin-menetelmällä, joten ns. kons-lib-akseli ja oikeisto-vasemmisto-akseli eivät ole alkuperäisessä avaruudessa ortogonaalisia, vaan ko. faktorit siis korreloivat keskenään. Tämä kannattaa ottaa tulkinnoissa huomioon.

    – Kysymysten faktorilatauksiin ja ehdokkaiden paikkoihin tasolla sisältyy tietenkin epävarmuutta. Data ei myöskään ole gaussista, vaikka käytetyt menetelmät tavallaan olettavat näin. On epäselvää onko jakaumaoletuksilla suurta merkitystä. Jossian muissa yhteyksissä tämäntyylisesti väärät jakaumaoletukset aiheuttavat joidenkin datapisteiden joutumisen epärealistisen kauas origosta ja toisten pakkautumista keskelle. Ainakin ennenkuin tämä päätyy lehtiin, joku voisi varmuuden vuoksi (yrittää) uudelleenanalysoida tulokset vaikka R:n MCMCpack:n ordinaalisella faktorianalyysillä. Sieltä saisi myös hyvässä lykyssä epävarmuudet latauksille ja positioille kartalla.

    – Akseleiden tulkinta on mielenkiintoista, ehkä koska siinä pääsee spekuloimaan vapaammin. :) Liittyyhän vanha oikeisto-vasemmisto-akseli paitsi luokkataisteluun myös jakamiseen ja yhteisöllisyyteen. Toisaalta pystyakseli on myös popularismi-asiantuntijaelitismi, ja “eletään Suomessa tänään” vs. “huolestutaan ilmastonmuutoksen globaaleista vaikutuksista tuleviin sukupolviin”. Poliittisten mielipiteiden, persoonallisuudenpiirteiden ja genetiikan yhteyksistä on jo artikkeleita. Ehkä kyseessä ei olekaan puolueiden vaan itsekkäiden geenien taisto? :) (Älkää ottako tätä liian vakavasti.) Ks. myös http://neurocritic.blogspot.com/2011/04/liberals-are-conflicted-and.html

    – Onkohan pystyakseli uusi, ts. oliko suomalainen politiikka aiemmin yksidimensioista ja siitä on nyt tullut enemmän kaksidimensioista? Tietenkin vaalikoneen kysymysten laatu vaikuttaa, mutta minusta on ilmassa muitakin viitteitä kuin tämä analyysi siitä että politiikassa tapahtuu jotain uutta.

  8. Kah täällähän olikin vastausta ainakin yhteen kysymykseeni, jonka esitin Erannin blogissa.

    Vedin yhteen tätä vaalikonedatan ympärille syntynyttä kuhinaa: http://www.ehdolla.org/2011/04/avoimen-vaalikonedatan-lyhyt-historia/

    Tässä vielä jäljellejääneet mieltäni kutkuttavat ”datalle esitettävät kysymykset”:

    -Miten vastausten hajonta vaihtelee kysymyskohtaisesti puolueiden sisällä ja puolueiden välillä? Tästä voisi tehdä spekulaatioita liittyen omantunnonkysymyksiin, puoluekuriin, hallituksen kynnyskysymyksiin jne.

    -Entä miten tämä interaktiivisen poliitikkokartan ja @Jattipaa:n tekemän (YLE:n vaalidataan pohjautuvat) verkostoanalyysin menetelmät erovat toisitaan (tulokset ovat varsin samansuuntaisia).

  9. Huh, kivi vierähti sydämeltä. Olin huomattavasti alemmalla liberaali-akselilla kuin olin mitenkään odottanut ja ehdin jo huolestua :D

    Näköjään näissä akselien painotuksissa minun tulkintani ja analysoijan tulkinta liberaaliudesta ja konservatiivisuudesta ei osu yksiin.

    Käytännössä vaikuttaa siltä, että akseli on luopu pitkälti jenkkiläisen liberaali-konservatiivi-käsityksen mukaiseksi – mikä mielestäni on virheellistä, sillä siellä on kertoo pääasiassa vasemmisto-oikeisto-jaosta.

    Mielestäni nurinpäin ovat menneet:

    Kysymys 22. Aselaki: liberaalit haluavat lisää kieltoja käsiaseille.

    -Klassinen libaralismi haluaa pääsääntöisesti mahdollisimman vähän sääntöjä. Sosiaaliliberaalit kuitenkin yleensä haluavat asekontrollia. Tämä on hankala sijoittaa.

    Kysymys 23. Pakkoruotsi. liberaalit säilyttäisivät pakkoruotsin, konservatiivit ei.

    -Tämä on nurinkurin. Kyllä vapauden lisääminen kieltenopiskelussa tulisi olla liberaaliksi – olisihan pakkoruotsi kaiken lisäksi nykytilanteen säilyttämistä.

    Kysymys 6. Eläkeikä: liberaalien mielestä eläkeikää pitäisi nostaa, konservatiivien mielestä laskea.

    -Tämä ei mielestäni sijoitu mitenkään liberaali-konservatiivi -akselille ja aiheuttaa ainoastaan sekaannusta.

    Kysymys 17. NATO: liberaalit haluavat Suomen hakevan NATO-jäsenyyttä, konservatiivit eivät.

    -Tämä ei joko kuulu akselille tai on väärinpäin. Nato-jäsenyyttä halutaan kuitenkin Neuvostoliiton hyökkäyksen varalta – mielestäni ei voi mitenkään pitää liberaalina perustelua johon liittyy maa jota ei ole enää olemassakaan…

    Kysymys 1. Tuloerot: liberaalit haluaisivat kaventaa tuloeroja, konservatiivit antaisivat niiden kasvaa vapaasti. Paino 0.10.

    -Tässä törmätään taas talousliberalismiin (niinkuin verokysymyksissä – itse tulkkaan ne samoinpäin kuin tekijä, mutta moni ei). Talousliberaali antaisi tuloerojen kasvaa.

    Pääasiallinen ongelma tässä on se, että Hesarin koneen kysymykset istuvat heikosti liberaali-konservatiivi-akselille. Sosiaalista vapautta mittaavia kysymyksiä ei juurikaan ole. Itse näkisin, että tämän akselin kysymyksiä tulisi karsia väärinkäsitysten välttämiseksi ja pari nurinkurista kääntää – pakkoruotsi etunenässä.

    Siltä varalta, että tämä otetaan negatiivisena kritiikkinä – pidän tätä hienona visualisointina. harmittaa vain, ettei näillä kysymyksillä saada tuota pystyakselia tarkemmaksi, olisin äärimmäisen kiinostunut näkemään jatkokehitystä.

    • Jarmo: tässähän on kyse siitä että faktorianalyysi (joka on laskennallinen menetelmä, n. 100 vuotta sitten Charles Spearmanin kehittämä algoritmi, eikä sellaisena voi ottaa kantaa arvokysymyksiin) tuo datasta esiin nuo kaksi akselia.

      Ja toinen akseli muodostuu sellaiseksi että Vihreät+RKP on yhdessä päässä, suuret 3 keskellä, ja Persut toisessa päässä. Tähän asti olemme siis vain harrastaneet numeerista laskentaa ja homma on objektiivista.

      Nyt sitten tulee ihminen ja tekee tulkinnan, antaa pystyakselille nimen ”liberaali-konservatiivi-akseli”. Koko bloggaukseni pointti oli oikeastaan tuo minkä itsekin toit ilmi (ja minkä minä unohdin yllä sanoa), että osa tälle akselille latautuneista (puhun siis faktorianalyysin latauksista) kysymyksistä on jotain ihan muuta kuin mitä normaalisti pidämme liberaaleina mielipiteinä. Ja osa sellaisia, että yksi pitäisi niitä liberaaleina yhteen suuntaan, ja toinen päinvastaiseen.

      Eli tuo akseli ”objektiivisesti” on vain Vihreät+RKP – 3 suurta – Persut akseli. Loppu on tulkintaa ja poliittista debattia.

      • Ahaa, kiitos tästä selkokielisestä tarkennuksesta.

        Oma laskentamenetelmien tuntemus on aikalailla hataralla pohjalla, joten tuo ei ollut minulle missään vaiheessa selvinnyt. Sanat hämäävät, matematiikka ei.

        • Oikeastaan samalla lailla tuo Juhan kuvan vaakasuuntainen akseli, joka menee Vasemmistoliitto–Demarit–Keskusta–Kokoomus on vain jotain joka ”hyppää” datasta esille. Mutta tässä tapauksessa kenelläkään ei ole yhtään mitään sitä vastaan, että se akseli on nimetty vasemmisto-oikeisto-akseliksi.

  10. Jarmo: Tähänastisissa vaalikoneanalyyseissa käsitteet on määritelty datan pohjalta. Ei siis ole päätetty etukäteen, millaiset vastaukset ovat esimerkiksi liberaaleja tai oikeistolaisia, ja sijoitettu ehdokkaita nelikenttään sen mukaan. Sen sijaan on etsitty akseleita, joilla sijoittuminen ennustaa ehdokkaiden vaalikonevastauksia mahdollisimman hyvin.

    Löytyneistä akseleista yksi on vastannut yllättävänkin hyvin jakoa oikeisto- ja vasemmistopuolueisiin. Toinen akseli taas kuvaa lähinnä sitä, miten Vihreät ja Perussuomalaiset erottuvat muista puolueista, koska se selittää eroja ehdokkaiden vastauksissa paremmin kuin perinteinen liberaali-konservatiivi-akseli.

    Olisi toki mielenkiintoista tehdä analyysit myös niin päin, että määriteltäisiin käsitteet etukäteen ja pisteytettäisiin vaalikonevastaukset sen mukaan, miten ne suhtautuvat näihin käsitteisiin. Näin saataisiin arvioitua esimerkiksi ehdokkaiden sijoittumista konservatiivi-liberaali-asteikolle. Lopputulos olisi kyllä tähänastisia analyyseja kiistanalaisempi, kun vastausten pisteytys ja kysymysten painotus tapahtuisi loppujen lopuksi mutuperusteilla.

  11. Hoh, millähän asiantuntemuksella tuokin luokittelu on tehty? Tekijä ei selvästi tiedä mitään liberalismista.

  12. Tässä on kyllä liberalismin osalta mennyt noiden kysymysten pisteytys ja tulkinta aikalailla niin hyvin että sitä rohkenee kuvata lauseella ”päin helvettiä”. Koko liberalismin ideologia ja looginen linja on tuossa täysin hukattu ja puuroutettu joksikin tunnistamattomaksi mössöksi.

    Esimerkiksi tämä kysymys:

    ”Kysymys 22. Aselaki: liberaalit haluavat lisää kieltoja käsiaseille, ehkä jopa täyskiellon, konservatiivien mielestä aselaki on nykyisellään hyvä, tai jopa pitäisi lieventää rajoituksia. Paino 0.42.”

    Tuottaa aika vahvan ”wtf?” -reaktion. Klassisen liberalismin mukaan yhteiskunta toimii parhaiten, kun valtio ei puutu kansalaisten ja yritysten elämään enemmän kuin on välttämätöntä. Jokaisella on vapaus tehdä asioita, jotka eivät loukkaa toisten ihmisten vastaavia vapauksia.

    Miksi ihmeessä kukaan liberaali vaatisi lisää kieltoja yhtään mihinkään – saatika aseisiin? Mielipidehän on täsmälleen päinvastainen: regulaatio ja valtion interventio pois sotkemasta yksilön oikeuksia ja vapaita markkinoita.

    Näin totaalisen epäonnistunut käsitys liberalismista keittää sen verran konetta yli että päätin käydä kaikki kysymykset läpi:

    25 (maahanmuuttopolitiikka): sinänsä about oikein. Klassinen liberaali ajaisi hyvin vähän (tai ei lainkaan) rajoituksia maahanmuutolle: kaikki yksilöt ovat tervetulleita omista syistään ja omana itsenään vapaasti.

    20 (kehitysapu): täysin persiillään; jos liberaalit eivät nää valtion puuttumista asioihin hyvänä ideana ylipäätään niin miksi valtio jakaisi lainkaan kehitysapua? Klassinen liberaali ajaa koko kehitysavun poistoa kokonaan.

    10 (vakausrahasto): taas täysin persiillään. Klassinen liberaali ei kannata mitään markkina interventiota, saatika tämän skaalan ja kokoluokan interventiota. Mitään bailoutteja ei pitäisi tehdä, millään perusteilla, ja se koskee vakausrahastoa myös. Klassinen liberaali kannattaa reilua vapaata kilpailua, eikä mekanismeja missä yhteisistä varoista pelastetaan tietyn interessiryhmän nahkoja: tässä tapauksessa vielä ”pysyvästi”.

    2 (homoparit): sinänsä oikein. Libertaari ei varmaan tekisi mitään erottelua mihinkään pariutumis- tai adoptiooikeuksiin sukupuoli- tai seksuaaliorientaation takia (tai minkään muunkaan takia).

    19 (ulkomaisten oikeus omistaa maata): sinänsä oikein. ei rajoitteita.

    16 (asevelvollisuus): sinänsä oikein. Klasisenkin liberaalin ja libertaarinkin mielestä maanpuolustus tosin on moraalisesti perusteltua ja kuuluu minimalistisenkin valtion funktioihin – kuitenkin yksilön vapaus valita on tärkeämpi tässä ja touhun pitäisi olla vapaaehtoista tai palkka-armeija mallista.

    26 (saimaannorppa): taitaa olla tämäkin perseellään: ei klassinen liberaali aja mitään valtion kieltoja toimintaan, edes saimaannorpan perusteella.

    6 (eläkeikä): tämä on vaikeampi kysymys; libertaari poistaisi koko eläkkeen ja sitä kautta eläkeiän. Miksi pitäisi olla valtion tehtävä turvata yhtään mitään eläkettä kenellekkään kun yksityinen ratkaisu sen tekemiseen ja turvaamiseen on täysin ylivertainen? (omat säästöt, omaisuus, sijoitukset ja yksityiset eläkevakuutukset, jne).

    28 (kuntamäärä): sinänsä oikein: lisää kuntaliitoksia ja pienempi kuntien määrä = rock. Läski hallinto pois turhana.

    23 (pakkoruotsi): persiillään: eivät liberaalit jälleen kerran aja mitään pakkoja, ja tämä sisältää pakkoruotsin. Liberaali ajaa yksilön vapautta, yksilön vapautta valita – ja pakkoruotsin määrääminen menee tätä käsitystä vastaan aika reippahan puoleisesti.

    14 (asuntolainojen vähennys): sinänsä oikein, pois vaan.

    8 (eläkeindeksi): klassinen liberaali poistaisi koko julkiset eläkkeet – ja sen jälkeen on yksityinen sopimuskysymys mitä indeksiä se yksityinen eläke seuraa tai ei seuraa: kansalainen voisi ottaa vaikka parikin eri eläke scheemaa itselleen jos ei halua yhen varassa olla. Eli aikalailla irrelevantti kysymys ylipäätään.

    24 (suvivirsi): sinänsä oikein, uskonto pois ja pakkoseremoniat pois.

    18 (ihmisoikeudet ja kiina + venäjä): liberaaliin ajatteluun kuuluu keskeisesti yksilön oikeudet ja tähän nippuun olennaisesti sisältyy ihmisoikeudet. Sinänsä oikein.

    27 (kuntien palveluiden ulkoistaminen): sinänsä oikein, ulkoistaminen ja yksityistäminen ok koska kilpailu ja kilpailtu markkina on paras olemassaoleva mekanismi hoitaa tämä.

    4 (lapsilisä): taas erittäin outo kysymys: klassinen liberaali tai libertaari kyllä ajaa koko lapsilisän poistamista kokonaan kaikilta. Miksi valtion pitäisi jälleen kerran tehdä tässä asiassa ylipäätään interventio kun yksityinen mekanismi ja markkina hoitaa myös lapsilisän valtiota paremmin?

    30 (tasausjärjestelmä): sinänsä oikein, tasausjärjestlemä on eettisesti aika kyseenalainen ja erittäin vaikeasti perusteltavissa minkään maailman logiikalla. Tietysti libertaari purkaisi koko rakenteen tarpeettomana.

    11 (vero pörssitransaktioille): vai että ihan ”liberaalit haluaisivat transaktioveron”.. taitaa olla ns. ”täysin päin vittua” tämä kysymys… en nää miksi kukaan klassinen liberaali saatika libertaari ajaisi mitään veroa tai veron lisäystä: tämä on jälleen kerran valtion tarpeetonta puuttumista markkinaan joka toimii paremmin kun valtio tajuaa pysyä siitä mahdollisimman kaukana. Tästä näkee kuinka todella huonosti tuon laatija liberaalia ajattelua ymmärtää ylipäätään.

    15 (metsämaan kiinteistövero): ”liberaalit haluaisvat alkaa verottamaan”.. taas WTF? tason shittiä: täysin perseelleen. Ei veroja, ei interventiota.

    17 (nato): vaikeampi kysymys sinänsä: klassisen liberaalin mielestä maanpuolustus on yksi niitä harvoja valtion aitoja perusteltavissa olevia tehtäviä. Jos tämä hoituu paremmin sotilasliitossa niin sitten anti mennä vaan – tämä on ehkä päätös mikä pitäisi jättää sotilaille itselleen.

    3 (ydinvoimalupa): libertaari ajaisi ydinvoimaa lupavapaaksi kokonaan. muuten sinänsä ainakin oikeelliseen suuntaan.

    1 (tuloerot): täysin poskellaan jälleen: liberalismi ajaa yksilön oikeuksia ja vapautta; tähän olennaisesti kuuluu se että tuloerojen tulee ja niiden suorastaan TÄYTYY kasvaa koska ilman muuta pitää mahdollistaa se että yhteiskunnan lahjakkaimmat ja tuottavimmat yksilöt saavat kantaa paljon palkkiota työnsä moninaisista heldemistä ja tuotoista. Nämä huippusuorittajat nostavat valtavia joukkoja perässään ylöspäin ja ovat usein vastuussa hyvin laajan joukon työllistämisestä ja hyvinvoinnista. Tuloerojen ei siis ainoastaan pitäisi antaa kasvaa vapaasti vaan niiden jopa täytyisi kasvaa jotta yhteiskunta pääse nauttimaan ihmiskunnan parhaista suorituksista ja kaikesta siitä valtavan hyvästä mitä parhailla meistä on tarjota meille muille.

    5 (hoivatakuu): sinänsä oikein, ei mitään velvoitteita.

    … kysymysten tulkinnan tasosta on vaikea tehdä muuta johtopäätöstä kuin että nuo painotukset ja tulkinnat on heitetty nopalla tai vähintään tehty äärimmäisen vähäisen ymmärryksen pohjalta.

    Ei mikään ihme että moista huttua luettuaan liian moni Suomessa ei hahmota mitä liberalismi on, miksi se on perusteltua, johdonmukaista, loogista ja kokonainen selkeä järjestelmällinen aate.

  13. Helsingin Sanomat – tai oikeastaan arvioinnin tehnyt sosiologian tohtori Tuomas Ylä-Anttila – ottaa myös kantaa siihen, mikä on liberaalia ja mikä konservatiivista. Aselakien pitäminen nykyisellään tai löyhentäminen nähdään myös tässä liberaalina. http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Arvot+pirstovat+suurpuolueita/1135265321930

    Olisi kiinnostavaa käydä sama aineisto läpi myös tuolla Tanelin ehdottamalla asteikolla ja katsoa, miten puolueet ja ehdokkaat siinä tapauksessa sijoittuisivat!

    Itsekin olen kyllä sitä mieltä, että liberaaleista ja konservatiiveista puhuminen on tässä tapauksessa harhaanjohtavaa. Tekisi mieli puhua mieluummin ”edistyksellisistä” ja ”taantumuksellisista”, mutta se olisi ehkä hieman puolueellista. :) (enkä itsekään olisi Juhan analyysin kanssa täysin samaa mieltä siitä, mikä on edistyksellistä ja mikä taantumuksellista, esim. pakkoruotsi tuntuu itsestäni taantumukselliselta ajatukselta)

    • Äh, typo pujahti tuohon, aselakien löyhentäminen tai pitäminen entisellään nähdään siis nimenomaan konservatiivisena, vaikka Tanelin mukaan se on nimenomaan liberaalia.

  14. Tuon vaalikonedatan avaaminen analysoimalla on hieno juttu! Siitä voi saada irti vaikka mitä. Toivottavasti tuo akseleiden tulkinta ei peitä alleen koko asiaa.

    Kysymysten painoarvo on mielenkiintoinen asia. Jos joskus interaktiivinen vastausten tulkinta antaisikin lukijalle mahdollisuuden asettaa omien arvojensa mukaiset painot vastauksille tai poimia vastauksista vain itselle tärkeimmät kysymysvastaukset plotattavaksi kartalle?

    Akselien tulkinta on mielenkiintoinen asia, kuten olemme keskustelusta oppineet. Ihan vaan ajatuksen tutkimiseksi: mitä jos nimeäisimme liberaali-konservatiivi -akselin uudelleen tulevaisuuteen suuntautuvaksi vs. meinneisyyteen perustuvaksi ja vasemmisto-oikeisto -akselin rakenteiden säilyttäminen vs. rakenteiden uusiminen -akseliksi? Pointtini on oikeastaan se, että havaintodataan perustuvaan kuvioon voisi etsiä akseleille merkitystä, eikä poimia niille nimikkeitä liian helposti.

    Joka tapauksessa analyysidata on hieno uusi juttu, onneksi olkoon niille, jotka ovat tehneet sen parissa työtä meidän kaikkien iloksi!

    • Kaikenkaikkiaan tämä aineistoanalyysi ja tulkinta sopisi harjoitukseksi johonkin yliopistokurssille. Hyvin on ainakin noussut esiin se, että on yksi asia tehdä matemaattinen faktori-analyysi ja toinen asia tulkita tuloksia ja viestiä ne eteenpäin. Tähän jälkimmäiseen liittynee tämä akselien nimeämis-soppa.

      Olli Rusin kommentista tuli mieleeni, että kun laskentatehoa on riittävästi ja algoritmit kunnossa, niin olisi todella jännä nähdä sellainen vaalikone, minkä tuloksena kysymysten jälkeen vaalikoneen käyttäjä näkisi tuollaisen ehdokaskartan ja itsensä vastaavalla kartalla.

  15. Nyt kun katson yllä raportoituja faktorilatauksia uudelleen tulkintamielessä, minusta konservatiivipäässä tosiaankin haisee yhdysvaltalaistyylinen NRA-konservatismi ja toisaalta perussuomalainen populismi. Jälkimmäisen mukaan ennen oli hyvä ja asiat säilytetään hyvinä parhaiten palaamalla vanhaan ja lopettamalla globaali haihattelu. ”Liberalismi” kuvaa akselia huonosti.

    Oikeastaan tämä akseli on psykologisesti mielenkiintoinen ihan alkuperästään riippumatta. Todellinen se on koska erot vihreiden ja perussuomalaisten mielipiteiden välillä ovat todellisia.

  16. ”Kysymys 3. Fortumillekin ydinvoimalupa: liberaalit myöntäisivät kolmannekin ydinvoimaluvan, konservatiivit eivät. Paino 0.11.”

    Tämä on myös (vastaavasti kuten kysymys numero 2) ollut alkuperäisessä datassa väärin päin (tarkistettu Juhalta), joten oikeasti menee niin, että konservatiivit myöntäisivät kolmannen ydinvoimaluvan, liberaalit eivät.

    ”Kysymys 1. Tuloerot: liberaalit haluaisivat kaventaa tuloeroja, konservatiivit antaisivat niiden kasvaa vapaasti. Paino 0.10.”

    Tässä on mielestäni myös virhe (tulkinnassa, ei datassa), jos olen tulkinnut kertoimet itse oikein. Mielestäni menee niin että liberaalit antaisivat tuloerojen kasvaa, konservatiivit kaventaisivat niitä.

    Nämä molemmat toki ovat painokertoimiltaan hyvin pieniä, joten niiden merkitys ei ole kovinkaan suuri.

    • Tuo ydinvoimakysymys hieman hämää. Vanhojen tietojen mukaan (Wikipedia) sekä Vihreät, RKP, että Perussuomalaiset vastustavat ydinvoimaa; uudet lehtileikkeet tietävät kuitenkin kertoa, että sekä RKP että PS ovat nyt kuitenkin lämmenneet ajatukselle. Virallisesti ilmeisesti kumpikaan puolue ei sido ehdokkaidensa mielipiteitä asiassa. Ydinvoimamyönteisyys puolestaan on yleisintä akselin keskialueella. Tässä mielessä koko aihe ei käsittääkseni sovi tälle akselille, ainakaan näin yksinkertaisesti polarisoituna.

      • Samoin noita vastauksia silmäilemällä sekä Vihreät että Perussuomalaiset tuntuivat keskimäärin haluavan kaventaa tuloeroja.

  17. Paluuviite: Avoimen datan vaalit 2011 - Tietokone

  18. Paluuviite: HS Next - Blogit - HS.fi

  19. Data sisältää varsin runsaasti puuttuvaa tietoa. Noin 1800 vastaajaa jää jäljelle täyteen analyysiin. N. 500 vastausta jää pois – ellei tehdä paikkausta. Kuinka on esillä olevissa analyyseissa menetelty?

  20. Salaliitto !

    Hesarin omituisesta uutisoinnista: (Ylen pikku-uutinen nostetiin verkko HS aloitussivulle)

    Otsikko: Yle: Euroopan neuvosto huolissaan ruotsin kielen asemasta Suomessa

    Todellisuus: Raportti on jo 6 kuukautta vanha. Raportin päähuolenaihe on saamenkielen asema Suomessa – ei ruotsin.

    Roskalehtien ajautuminen kohti eurooppalaisten kumppaniensa pahimpia esimerkkejä ei ole varmaan suuri yllätys, vaikkakin valitettavaa. Paljon vaarallisempaa on että arvostetut ja vakavastiotettavat mediat kuten Yle ja Helsingin Sanomat tekevät jatkuvasti vähintään värittynytttä, välillä täysin virheellistä uutisointia.

    Suomi on siis vähiten korruptoituneiden maiden listalla ja silti tämän päivän YLEN uutisointi vähemmistökielistä on lähellä DDR:n tiedotusta.

  21. Luettuani vastausten liberaali-konservatiivi tulkintoja minulta paloi täydellisesti ns. hihat. Olinkin juuri valmistautumassa maratonsessioon läppärini kanssa kunnes huomasin Taneli Tikan huomattavan ansiokkaan selvityksen kohta kohdalta.

    Hän on täysin oikeassa. Paitsi, mikään ei ole täydellistä tässä maailmassa. Suvivirsi-vastaus on hänelläkin täysin päin prinkkalaa.

    Oikea liberaali sallisi tietysti kevätjuhlissa suvivirren. Hän sallisi myös dervissitanssin ja piikkimattofakiiritkin samaan performanssiin. Läsnäolo tietysti vapaaehtoinen.

    Todellinen liberaali ei joulupukkiakaan hätkähdä.

  22. Riski-Ana:

    Moi, olet ihan oikeassa. Se mitä yritin tuossa kommunikoida, mutta siinä epäonnistuin, oli että pakkoseremoniat yhden uskontokunnan sanelemana liberaali toki poistaisi tai ei niitä hyväksyisi. Sen sijaan kaikille vapaaehtoinen ja avoin tilaisuus, tai monta eri tilaisuutta kukin toisistaan itsenäisiä, voi toki vapaasti järjestää ja laulaa niissä niin paljon suvivirsiä kuin tykkää. Kunhan ei polje muiden oikeuksia sillä että vailla vapautta valita pakotetaan ne muutkin laulamaan suvivirsiä.

    Hyvä korjaus + täsmennys, kiitos siitä!

  23. Haluaisin kysyä Tanelin (ja muiden) mielipidettä yhdestä mieltäni vuosikausia kaivaneesta asiasta.

    USA:ssa on tullut yleiseksi tavaksi joulun tullen toivotella liberaalisti ”Happy holidays”, ei suinkaan ”Merry Christmas” tai muutakaan jouluun viittaavaa. Ei haluta loukata juutalaisia, muhamettilaisia ja muita ei-kristillisiin uskontokuntiin kuuluvia.

    Käytäntö koetaan siis liberaaliksi. Itsekin vaihto-oppilasvuosinani toivottelin iloisesti kaikille happy holidaysiä. Mutta mutta. Mielessäni on alkanut kyteä epäilys että ei hemmetti, tämähän sotii itse asiassa liberaalia arvomaailmaani vastaan!

    Ei tulisi mieleenkään hannukahin tai ramadanin aikaan toivotella jotain epämääräistä lomaa.

    Olenko hakusessa? Vai onko 300 miljoonaa jenkkiä ulkona kuin lumiukot, jälleen?

  24. Paluuviite: sakkeana

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s