Tšernobylin ja Fukushiman eroista

Tšernobylissä reaktorin sammuttaminen epäonnistui (säätösauvat juuttuivat kesken matkan), ja vähäksi aikaa pieni osa reaktorista oli ylikriittinen, eli tapahtui ihan oikea ketjureaktio ja ydinräjähdys. Osa itse reaktoria räjähti ja reaktorin kappaleita lenteli sinne sun tänne. Reaktori siis hetken aikaa tuotti tehoa paljon enemmän kuin normaalisti täydelläkään teholla käydessään [1]. Näin voi käydä kun tuollaisella RMBK-tyypin reaktorilla [2] kämmätään. Lisäksi säätösauvojen hidastiaineena oli hiili (grafiitti) joka sitten syttyi palamaan [2], ja räjähdyksen jälkeen suoraan reaktorissa palava hiili aiheutti lisää päästöjen karkaamista taivaalle.

Fukushimassa sen sijaan on kiehutusvesireaktori (tai siis reaktoreita) [3], ja vaikka ne eivät ole yhtä turvallisia kuin painevesireaktorit, niin itse reaktori kuitenkin automaattisesti sammui heti maanjäristyksen jälkeen 11.3. [4] (eli tätä kirjoittaessa eilen). Varsinaista reaktorin yliteholla käymisestä johtuvaa ydinräjähdystä ei siis ole tapahtunut, eikä voikaan enää tapahtua.

Se mikä Fukushimassa on ongelmana, on reaktorin jälkilämpö [5]. Siinä missä Tšernobylin räjähdys johtui siitä että reaktori kävi hetken aikaa ehkä 10-kertaisella yliteholla, niin Fukushimassa itse polttoaineen ydinreaktiot ovat jo sammuneet, mutta reaktoriin jääneet hajoamistuotteet säteilevät vielä jonkin aikaa ja tuottavat jälkilämpöä. Tämä jälkilämpö on kuitenkin suuruusluokkaa 1/100 reaktorin normaalista käyttötehosta, ja ongelmaa ei olisi jos voimalan jäähdytysjärjestelmä tai varajäähdytysjärjestelmä (jonka diesel-generaattorit tsunami rikkoi) eivät olisi rikki. Insinööri osaisi rakentaa myös jäähdytysjärjestelmiä jotka eivät ole riippuvaisia vara-diesel-generaattoreista, mutta japanilaisilla ei tuolla tällaisia valitettavasti satu olemaan.

Se mikä Fukushimassa nyt ilmeisesti on räjähtänyt, on joko jälkilämmöstä kuuman reaktorin keittämä vesihöyry, jota on tullut niin paljon että painekuoret on pettäneet, tai sitten kuumuus on hajottanut vettä alkutekijöihinsä, hapeksi ja vedyksi, ja vetykaasu on räjähtänyt.

Varsinaista ydinräjähdystä ei siis ole tapahtunut, vaan joko vesihöyry- tai vetyräjähdys. Tämä on olennainen ero Tšernobyliin.

Reaktorin kanssa kosketuksissa ollut vesihöyry sisältää toki radioaktiivisuutta sekin, eikä ole kiva kun sitä pääsee karkaamaan taivaalle. Mutta koska itse reaktori ei ole räjähtänyt, eikä reaktorissa myöskään käsittääkseni ole palavia hiili-hidastinsauvoja, Tšernobylin kokoluokan radioaktiivisiin päästöihin ei pitäisi olla mahdollista päästä. Jälkilämpö saattaa myös riittää sulattamaan reaktorin, mutta koska varsinaisia itseään ruokkivia ydinreaktioita ei sammuneessa reaktorissa enää ole käynnissä, ns. Kiina-ilmiötä missä kuuma, käynnissä oleva reaktori sulattaisi itsensä ties kuinka syvällä maahan, ei pitäisi olla mahdollista tapahtua.

Jälkiviisaat ovat jo ihmetelleet, miksi japanilaiset pitivät radioaktiivista vesihöyryä painekuorien sisällä niin pitkään että painekuoret eivät kestäneet vaan höyry räjähti karkuun, eivätkä päästäneet radioaktiivista vesihöyryä hallitummin karkuun jo aiemmin. Ei tietysti ole kiva ajatus laskea radioaktiivista vesihöyryä taivaalle, mutta parempi laskea se ulos hallitusti kuin odottaa kunnes seinät pettävät, jolloin höyry pääsee joka tapauksessa karkuun. Ehkä ne toivoivat että seinät kestäisivät. Lisäksi nyt kun se karkasi näyttävällä räjähdyksellä, kaikki lehdet kirjoittavat että ”ydinvoimala räjähti”. Ja niinhän se räjähti, mutta kysessä oli vesihöyryräjähdys (tai sitten vetyräjähdys), eikä ydinräjähdys.

LISÄYS: Minulle on huomautettu että ”ydinräjähdys” ei välttämättä ole oikea tapa suomentaa sitä, mitä Wikipedia [1] kuvaa ensin ”second explosion resulted from a nuclear excursion” ja sitten ”second explosion was a nuclear power transient”. Joka tapauksessa olennainen ero Tšernobylin ja Fukushiman välillä on, että Tšernobylissä ydinreaktio lähti hetkeksi käsistä (=tehoa vapautui paljon enemmän kuin normaalissa voimalakäytössä), johtui se räjähdys sitten suoraan tuosta, tai tuon reaktion lämmittämästä vesihöyrystä ja/tai sytyttämästä vedystä, mutta Fukushimassa ydinreaktiot eivät ole karanneet, mutta koska jäähdytys ei toimi, paljon normaalia pienemmälläkin teholla lämpöä vapauttava reaktorin jälkilämpö keittää vettä, hajottaa vettä vedyksi ja hapeksi, ja on ilmeisesti sulattamassa itseään. Ja ehkä vielä olennaisempi ero on, että Fukushimassa reaktorin ytimessä ei ole palavaa hiiltä (grafiittia) syytämässä palokaasujen myötä radioaktiivista ainetta taivaalle.

[1] http://en.wikipedia.org/wiki/Chernobyl_disaster#Experiment_and_explosion

[2] http://fi.wikipedia.org/wiki/Grafiittihidasteinen_kanavatyyppinen_reaktori

[3] http://en.wikipedia.org/wiki/Boiling_water_reactor

[4] http://en.wikipedia.org/wiki/Fukushima_I_Nuclear_Power_Plant#2011_earthquake_events

[5] http://www.stuk.fi/ydinturvallisuus/ydinvoimalaitokset/ydinvoimalaitoksen_toiminta/sahkontuotanto/fi_FI/jalkilampo/

Advertisements

37 kommenttia artikkeliin ”Tšernobylin ja Fukushiman eroista

  1. Kiitoksia tästä kirjoituksesta – Tshernobyl-Fukushima-vertaukset alkoivat nyppiä niin pahasti, että aloin naputella itse samanlaista, mutta ehdit ansiokkaasti ensin. Tilanne on vakava, mutta hysterian ja misinformaation levittäminen keltaisen lehdistön tyyliin nyppii harvinaisen pahasti.

  2. Nyt kun katson, tässä on kyllä yksi aika vakava asiavirhe. Tshernobylin räjähdys ei ollut ydinräjähdys, vaan sekin oli kyllä höyryräjähdys. Grafiittisauvoja ei saatu alas höyrynpaineen rikottua mekanismeja, minkä jälkeen räjähti ensin höyry, sitten vety.

  3. Paluuviite: Japanin tsunami

  4. Mun lähde tässä on Zhores Medvedevin ”The Legacy of Chernobyl”, jossa tilanteen eteneminen kuvataan niin, että reaktorin lämpötilan noustessa siellä kiertävä vesi alkoi höyrystyä, ja johti näin merkittävästi vähemmän lämpöä kuin vesi. Tämä johti tilanteeseen, jossa reaktorin lämpötila ja teho alkoivat nousta hallitsemattomasti ja se nousi hetkessä satakertaiseksi. Tässä vaiheessa reaktiota hillitseviä grafiittisauvoja yritettiin laskea reaktoriin, mutta ne olivat juuttuneet höyrynpaineen rikottua polttoainekanavat. Fissiota ei ollut jarruttamassa vesi eikä grafiitti, joten lämpötila ja höyrynpaine lähtivät lapasesta, joka rikkoi polttoainekanavat. Pumput jatkoivat kuitenkin veden toimittamista hajonneeseen ytimeen, josta seurasi voimakas höyryräjähdys, joka heitti paikaltaan reaktorin kannen ja vaurioitti reaktorirakennuksen kattoa. Pari sekuntia tämän jälkeen tapahtui vetyräjähdys.

    Kyseessä oli siis käsistä lähtenyt fissio, mutta varsinaisen räjähdyksen aiheuttivat höyry ja vety.

  5. Kaikki tiedotusvälineiden kautta tuleva tieto näin vaativan asian yhteydessä on tarpeen tarkistaa. Ydinvoimalaitoksissa on suuria eroja kuten autoissakin. Fukushiman laitos on vanha, mutta aivan eri tasoa kuin Tsernobyl, jossa ei ollut varsinaista suojarakennusta ja vedyn ansiosta grafiitti syttyi palamaan ja varsinaiset ongelmat syntyivät suuresta tulipalosta, joka kuljetti radioaktiivisen polttoaineen ja muunkin radioaktiivisen aineen kilometsrien korkeuteen. Japanissa ilmeisesti tulee vuotoja, mutta ei niiden pitäisi levitä tsernobylin tapaan ja määrät laitoksen ulkopuolella ovat paljon pienemmät. Harisburgissa oli ikäänkuin suuri onnettomuus, mutta siellä ei ollut ulkoisia vuotoja, joilla olisi ollut merkitystä. Japanissa on todettu säteilytason nousseen esim. 20 kertaiset. Pitäisi tietää mihin verrattuna? Ydinvoimalaitoksen säteily on kymmenesosa ja alle luonnon taustasäteilyyn verrattuna ja 20 kertaisuus ei vielä tarkoita siihen verrattuna mitään. Tietoa puuttuu siis paljon!!

  6. Samaa mieltä Janosin kanssa…. nuclear excursion =/= nuclear explosion, ero ilmenee myös tuolta wikipedia-lähteestä.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Criticality_accident

    Se, että reaktori oli hetken aikaa ylikriitinen ei vielä tarkoita ”ihan oikeaa ydinräjähdystä”, vaikka kyseessä periaatteessa onkin aste-erosta.

    Se, että sanoo Tshernobylissä tapahtunutta ydinräjähdykseksi on vähän sama kuin sanoisi ”ihan oikeaksi liikenneonnettomuudeksi” sitä, että kaksi jalankulkijaa törmää kadulla toisiinsa. Tavallaan joo, mutta ei sitten ihan kuitenkaan…

  7. Niin, siis ydinräjähdykseen tarvitaan plutoniumia (yli 90% rikastettua uraania) ja ydinvoimaloissa käytetään tyypillisesti 2-10% rikastettua uraania, joka ei voi räjähtää.

  8. Kukaan ei tainnut vielä huomata tai jaksaa mainita, että itse asiassa venäläinen RMBK on eräs kiehutusvesireaktorityyppi. Samaa _perus_tyyppiä kuin Fukushiman reaktorit, mikä ei tarkoita suinkaan tarkoita identtistä. Eroja on. Kiehutusvesireaktorissa radioaktiivinen höyry kulkee turbiinin kautta eli reaktorin ulkopuolisella alueella voimalaitoksessa.

    Toinen yleinen perustyyppi johon sivumennen viitattiin on painevesireaktori, jossa radioaktiivinen höyry ei kierrä turbiinipiirissä.

    Nuo onnettomuudet olivat toki aivan eri tyyppisiä, ja on tärkeää tuoda se esille.

  9. Vetyräjähdykseltä vaikuttaa. Jos höyrystä olisi ollut pelkästään kyse, paineaaltoa tms olisi tuskin syntynyt. Lisäksi kun videota katsoo hidastuksella kuva kuvalta näkyy räjähdyshetkellä keltainen valo (liekki) laitoksen kohdalla joka viittaa palamisreaktioon eikä höyryn purkautumiseen. Eli vetyräjähdys.

  10. Mikäs on lähde sille että kiehutusvesireaktorit on jotenkin painevesireaktoreita vaarallisempia?

    Toki BWRien stabiilisuus on periaatteessa huonompi, mutta tämä tietenkin on vaan käytönaikainen ongelma joka voi johtaa pikasulkuihin. Kuitenkin painevesireaktoreissa reaktorin paine on paljon korkeampi ja reaktoripaineastian koko paljon pienempi joten primääripiirin jäähdytteenmenetys voi johtaa hankalampaan tilanteeseen kuin kiehareilla.

  11. Emmiejaksa:

    No joo, onhan noissa molemmissa sen verran samaa, että molemmat perustuvat veden keittämiseen, mutta ovathan nuo RBMK:t ainakin minun käsittääkseni varsinaiselta rakenteeltaan ja toiminnaltaan aivan erilaisia kuin nykyisin käytössä olevat kiehutusreaktorit, vanhemmatkaan sellaiset.

  12. Jäähdyttimen ja hidastimen ero jäi tässä vielä mainitsematta. Hidastimella tarkoitetaan ainetta, joka hidastaa ydinreaktioista syntyviä neutroneita. Hieman epäintuitiivisesti neutroneita täytyy hidastaa, jotta reaktori toimisi tehokkaasti.

    Tsernobylin reaktori oli grafiittihidasteinen, joten jäähdytysveden hävittyä reaktori pysyi kuumana. Fukushimassa, kuten useimmissa moderneissa voimaloissa, jäähdytysvesi toimii samalla hidastimena. Tämän takia reaktori menettää jäähdytyksen kadotessa myös kykynsä tuottaa tehokkaasti lämpöä, ja jäljelle jää lähinnä jälkilämpö.

  13. Kiehutusvesireaktorissa käytetään säätösauvoja (neutronisieppareita), jotka imevät neutroneita itseensä.

    Hätäpysäytyksessä säätösauvat tungetaan polttoainepellettien väliin, jolloin ketjureaktio sammuu, vaikka neutronihidastimena toimiva jäähdytysvesi ympäröi polttoainetta.

    Tuli mieleen että jos polttoainesauvat jostain syystä valahtaa (sulaa) lattialle, on mitoitus varmaankin sellainen että ketjureaktio ei ole mahdollista ilman neutronihidastinta.
    Mutta jos jälkilämpöä yritetään poistaa veden avulla, voi vesi neutronihidastimena mahdollistaa ketjureaktion, sillä säätösauvat eivät välttämättä ole polttoaineen seassa. Jos tällöin ei jäähdytetä niin jälkilämpö sulattaa tiensä teräsastian pohjan läpi, ja jos jäähdytetään niin ketjureaktio käynnistyy…

  14. Kiitoksia, asiallinen kirjoitus! Itse ajattelin, etten ota asiaan kantaa ennen kuin tarkemmin tiedetään mitä on tapahtunut, ja miksi. Sen voi ehkä nyt jo sanoa, että jos diesel-sähköä ei tosiaankaan ollut käytettävissä, se on anteeksiantamatonta. Insinöörit osaavat suunnitella maanjäristyksen JA tsunamin kestäviä dieselkoneistoja. Ei pitäisi olla edes vaikeaa. Minäkin osaisin.

    Hätäjäähdytysjärjestelmiä on käsittääkseni tässäkin onnettomuusreaktorissa kolme. Höyry-, akkusähkö- ja sitten diesel-sähkökäyttöinen. Kaksi ensin mainittua lienee toiminut ja estänyt sydämen laajamittaisen vaurion. Jälkilämpötehohan vähenee aika nopeasti, ensimmäiset tunnit ovat kriittisimmät.

    Yksi oleellinen ero Tšernobylin ja kevytvesireaktorin välillä on vielä syytä mainita. RBMK:n positiivinen aukko-osuuskerroin joissakin tilanteissa. Aukoilla tarkoitetaan höyrykuplia. Kun paine laskee tai lämpötila nousee, se nostaa reaktorin tehoa. Mm. tämän takia Tšernobyl karkasi käsistä. Xsenon-myrkytys oli toinen keskeinen vaikuttaja, tai oikeastaan käyttäjien väärä reagointi siihen. Ydinräjähdystä ei sentään tapahtunut, voimakas ylikuumeneminen ja höyryräjähdys kyllä.

    Negatiivinen aukko-osuuskerroin vastaavassa tilanteessa vähentää tehoa. Kiehutusvesireaktorin säätö perustuu pääasiassa tähän negatiiviseen kertoimeen. Positiivisia kertoimia omaavia reaktoreita ei ole länsimaihin koskaan saanut energiantuotantoon rakentaa. Ja aika erilaisiltahan nuo näyttävätkin:

    RBMK: http://www.nucleartourist.com/images/rbmk-1.gif

    General Electric Mark I BWR: http://i.imgur.com/CckjP.jpg

    Nyt tuo kuvassakin näkyvä kevytrakenteinen katto lennähti pois, suojarakennus sen alla on tiettävästi ehjä.

    Media hallitsee kaikki kyllä Tuksun sekoilut ja muut vähemmän tärkeät asiat kiitettävästi, mutta nämä ovat aivan liian vaikeita. Osasta uutisista näkee heti, että kirjoittaja ei ole edes tiennyt mistä puhutaan, muihin ei muuten vaan voi tässä vaiheessa luottaa. Jopa STUK:illa on välillä meinannut mopo keulia.

  15. Olisi tämäkinkin sepustuksen löytänyt aiemmin, niin olisi voinut vain pastettaa linkit ja kirjoittaa vain omat kommentit

    Niin ja kannattaa muistaa, vesireaktori posahtaa, jos possahtaa varsin siististi. Sitä on testattu pienessä skaalassa
    http://en.wikipedia.org/wiki/BORAX_experiments
    Tosin, polttoainesauvat eivät olleet kovinkaan kauan käytössä, joten niihin ei ollut ehtinyt muodostua lyhytikäisiä, paljon lämpöä tuottavia hajoamistuotteita.

  16. Paluuviite: Top Posts — WordPress.com

  17. Fukushimassa on joka tapauksessa kyse erittäin vakavasta ydinonettoomuuden uhasta, ja erittäin tiheästi asutussa Japanissa mahdollisen laskeuman vaikutukset korostavat.

    Asiaa kirjoituksessssi on sinänsä paljon, mutta tyyli ärsyttävä. Koko artikkelia vaivaa rasittava ”minä tiedän tämän paremmin” -henki, joka sopisi parhaiten yläasteelle.

  18. Menemättä teknisiin yksityiskohtiin toteaisin että jokainen ydinonnettomuus on uniikki tapaus ja sen syyt ovat erilaisia.
    Siksi on jotenkin uskomatonta, että aina onnettomuuden jälkeen ryhdytään vakuuttelemaan omien värkkien turvallisuutta vertaamalla niitä onnettomuuden kohteen vastaaviin.
    Syyt onnettomuuteen olivat Tsernobylissä täysin erilaiset kuin Fukushimassa. Mitä ilmeisimmin syyt seuraavassa onnettomuudessa ovat jälleen täysin erilaiset. Kukaan ei siis etukäteen tiennyt, mikä johtaa onnettomuuteen Tsernossa tai Fukussa, eikä kukaan tiedä myöskään seuraavan onnettomuuden syytä.

  19. On aika naivia kertoa, että insinöörit kyllä osaavat rakentaa jotakin, mutta eivät ole tehneet sitä Fukushimassa. Todennäköisesti höyry tiivistyy jossain vaiheessa vedeksi ja laskutuu jonnekin hengenvaarallisena tai vähintään vammauttavana vetenä. Tosiasia näyttää olevan se, että insinöörit eivät hallitse ydinvoimaa 100 %:n varmuudella eivätkä näin ollen mitkään ydinvoimalat ole ympäristöystävällsiiä eivätkä ympäristön kannalta turvallisia.
    On aivan yhdentekevää sanoa, että Tsernobylissä ja Fukushimassa syyt ovat täysin erilaiset. Minusta ei riitä, että onnettomuusriskit minimoidaan, vaan ne täytyy yksinkertaisesti poistaa. Onnettomuuksien syitä ei pitäisi olla lainkaan.

    • Et ilmeisesti ole tilastotiedettä ihan mahdottomasti opiskellut? Mikään ei ole koskaan täysin varma, joten tuolla perusteella voidaan lopettaa energiantuotanto täysin. Nyt pyytäisin että pyrkisit vastaamaan asialliseen ja referoivaan artikkeliin faktalla, etkä veisi keskustelua mielipidekeskusteluksi.

      • Tilastotiede ei tee ydinvoimaa turvalliseksi. Yksikin tilastoitu ydinonnettomuuskuolema osoittaa vain ettei ydinvoima ole turvallista.

        Tilastollinen riskienhallinta sitävastoin osoittaa ettei ydinvoima ole kaupallisesti kannattavaa, jos ydinvoimateollisuus kannataisi oikeasti jokainen ydinvahinko olisi vakuutettavissa täydestä arvosta. Näin ei kuitenkaan ole Suomessa eikä maailmalla.
        Ydelläkään ydinvoimalalla ei ole tiettävästi kaiken kattavaa vakuutusta.

        Edellinen todistaa sen että ydinvoimaa ei pidetä edes vakutuustuslaitoksissa riskeihin nähden kovinkaan turvallisena. Se onko puupolttaminen kiukaassa edellistä turvallisempaa on toki jokaisen itsensä arvioitava. Kiuas onnettomuuden vaikutukset tuskin kuitenkaan ulottuvat sadan tai tuhannen vuoden päähän.

  20. Minusta ei riitä, että onnettomuusriskit minimoidaan, vaan ne täytyy yksinkertaisesti poistaa. Onnettomuuksien syitä ei pitäisi olla lainkaan.

    Ei niin, mutta niitä aina on. Jostain syystä muualla hyväksytään huomattavasti suurempia riskejä, ydinvoimassa ei lainkaan. Japanissahan ei kenenkään pitäisi edes asua, koska maanjäristysriski on niin suuri. Huomasittehan, että siellä oli myös sellainen?

  21. Elämää ei suojella tilastotieteellä. – Sähköä on tuotettu turvallisesti (esim. ilman säteilyvaaraa) niin kauan kuin sähköä on osattu hyödyntää. On paljon muitakin energialähteitä kuin uraani ja muut vastaavat. Myös niitä innovatiivisesti ajattelevat insinöörit osaavat kehittää hyvinkin nopeasti, jos heille vain osoitetaan resursseja. Minulle on elämänkokemuksen myötä selvinnyt, että onnettomuuksia sattuu kaikilla elämänalueilla päivittäin pilvin pimein (anteeksi epätilastotieteellinen ilmaisuni!). Ydinvoima on kiistattomasti erittäin tuhoisan ja pitkään kestävän riskialttiuden sisältävä energiamuoto. Nyt tarvitaan innovatiivista ajattelua, joka irtautuu sovinnaisesta, tavanomaisesta ja totunnaisesta ajattelusta. Kehitystä auttaisi, jos sijoittajatkin uskaltaisivat ottaa innovatiivisia riskejä. Arvelen, että riskinotto kannattaa. – Minun ajatukseni lähtee pienen ja helposti ”ylikäveltävän” ihmisen suojelemisen näkökulmasta, josta globaali kvartaalitalous vähät välittää. – Mitä tulee Japanissa asumiseen, se ei nähdäkseni mitenkään liity tähän esille ottamaani ongelmaan. (Maanjäristys ja tsunami eivät säteile!) – Yhtä hyvin voisin sanoa, että Suomessa on vähintäänkin typerää asua, koska täällä on kylmä talvi, kesälläkin on turhan tiheään kylmiä sateita ja infrastruktuurikin tulee kohtuuttoman kalliiksi harvaanasutussa maassa – tai jotain muuta vastaavaa.
    Kaikella ystävyydellä – ihmisen puolesta – tilastotieteestä viis.
    PS. Isosti riskialttiin ydinvoimalan sijoittaminen lisää ilmiselvästi maanjäristys- ja tsunamialtiilla seudulla tuhojen riskejä. Luonnonvoimille emme voi mitään – sen sijaan ydinvoimaloita ihmiset voivat olla raknetamatta.

    • Taisi tulla pieni lapsus. Sähköntuotanto fossiilisilla polttoaineilla tappaa vuosittain satoja tuhansia ihmisiä maailmassa (ks. tuorein Tiede-lehti, 3/2011, sivu 27). Jos mukaan otetaan energiantuotanto puuta polttamalla (tästä suurin osa kehitysmaissa ruoanvalmistuksessa), päästään jo lähemmäs paria miljoonaa kuollutta – joka vuosi. Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden uhriluku on 500 vuodessa. Normaalisti toimiessaan ydinvoimaloissa ei säteilyn vaikutuksesta kuole kukaan, tilastollisesti. Säteilyä sen sijaan saamme ympäristöstä jatkuvasti muutenkin. Evoluutiobiologien mukaan sitä jopa tarvitaan, jotta elollisissa olennoissa tapahtuu mutaatioita, jotka varmistavat lajien säilymisen muuttuvissa olosuhteissa. Pahimmissakin onnettomuuksissa ydinvoima saattaa aiheuttaa kymmenien vuosien kuluessa joidenkin kymmenien tuhansien ihmisten kuoleman. Palamiseen perustuva energiantuotanto tappaa samassa ajassa – ilman onnettomuuksiakin – sata miljoonaa ihmistä. Ei tarvita ymmärtämystä tilastotieteestä, jotta hoksaa, että nykyinen fissioydinvoima on ihan järkevä ratkaisu – fuusioydinvoimaa ja massiivista aurinkovoiman käyttöä odotellessa. Ihan näin ihmisen ja luonnon puolesta.

    • Mika Viljanen :
      Elämää ei suojella tilastotieteellä. – Sähköä on tuotettu turvallisesti (esim. ilman säteilyvaaraa) niin kauan kuin sähköä on osattu hyödyntää.

      Elämää juurikin suojellaan tilastotieteellä ja kylmillä faktoilla – ei mielikuvilla. Nykyisellä tekniikalla ainoa realistinen vaihtoehto ydinvoimalla on hiilen polttaminen, ja hiilivoimala aiheuttaa – muiden ongelmien lisäksi – enempi säteilyä ympäristöön kuin ydinvoimala.

      Eli mitä tehdään?

      1. Käytetään ydinvoimaa.
      2. Siirrytään poltamaan hiiltä ja kuollaan sen seurannaisvaikutuksiin.
      3. Istutaan pimeässä ja odotetaan tekniikan kehittymistä.

  22. BBC Liven uutisoinnista kävi ilmi että Fukushiman vielä ongelmissa oleva kolmosreaktori kävisi pelkän uraanin sijasta uraani-plutonium-seoksella (MOX?). Muuttaako tämä mitään?

  23. Tsernobyl = 1 reaktori
    Fukushima = 3 reaktoria

    Todellakin, vaikeasti vertailtavat kohteet.
    Fukushimasta voi kehittyä huomattavasti isompi katastrofi kuin Tsernosta,
    Tokiossa on 36 miljoonaa asukasta ja etäisyyttä 160km ja tuuli on kääntymässä juuri pahimpaan mahdolliseen, eli kohti Tokiota.

  24. Blogisi on surullinen esimerkki siitä, miten asioista mitään ymmärtämättömät esiintyvärt eri asioiden asiantuntijoina.

    Fukushima on jo nostettu luokkaan 7 ja päästöt ympäristöön jatkuvat.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s