Miten Helsingin Sanomien vaalikone määrittelee liberaaliuden v. 2017

Klikkailin Helsingin Sanomien vaalikoneen ( http://www.vaalikone.fi/kunta2017/helsinki ) läpi 30 kertaa, vastaten aina kaikkiin muihin kysymyksiin keskimmäisen ”en osaa sanoa” ja yhteen ”täysin samaa mieltä”. Sitten katsoin mihin musta palloni sijoittui vasen-oikea ja konservatiivi-liberaali akseleiden kartalla.

 

Vaikka Hesari sanoo ”HS:N vaalikoneessa on myös 10 arvokysymystä”, niin näyttää siltä että sijoitus kartalle tehdään vain 4 konservatiivi-liberaali ja 4 vasen-oikea kysymyksen perusteella. Loppuihin 22 kysymykseen saa vastata mitä tahansa, ja ne eivät vaikuta sijoittumiseen kartalla.

Liberaaliuden määräävät kysymykset:

21/30:

”Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.”

liberaali: samaa mieltä

konservatiivi: eri mieltä

 

22/30:

”Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntaani, tarjous pitää hyväksyä.”

liberaali: samaa mieltä

konservatiivi: eri mieltä

 

23/30:

”Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia.”

liberaali: eri mieltä

konservatiivi: samaa mieltä

 

24/30:

”Perinteiset arvot – kuten koti, uskonto ja isänmaa – muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle.”

liberaali: eri mieltä

konservatiivi: samaa mieltä

 

Vasemmisto/oikeistolaisuus puolestaan määräytyy kysymyksistä 25, 26, 27 ja 28.

 

(Todiste: Jos näihin 4 kysymyseen vastaa seuraavasti: 21 ja 22 täysin samaa mieltä, ja 23 ja 24 täysin eri mieltä, niin musta pallukka piirtyy kartalla aivan liberaali-akselin ääripäähän. Ei siis ole mahdollista että akseliin vaikuttaisi enää muut kuin nämä 4 kysymystä, muuten pallukka saattaisi piirtyä ulos kartalta kokonaan.)

 

Ottaen huomioon miten suuri tunnelataus ihmisille helposti on se, mihin kohtaan konservatiivi-liberaali -akselia näkee itsensä sijoitettavan, on mielestäni vähän kökköä Hesarilta määritellä liberaalius vain noiden 4 kysymyksen pohjalta, semminkin kuin vaalikoneen websivuilla ei tätä asiaa mitenkään avata.

Piraattipuolueen vaalikatsaus

Saksassa Piratenpartei sai 1.45% äänistä ja Julia Reda meni läpi europarlamentin ainoaksi piraattiedustajaksi. Oli hyvin lähellä (0.08% väitti joku, en ole itse löytänyt tarkkoja numeroita ja tarkistanut) etteikö Saksasta olisi tullut toinenkin paikka. Saksasssa oli aikaisemmin käytössä 3% vaalikynnys europarlamenttivaaleissa, mutta 2014 alkupuolella Saksan korkein oikeus totesi sen perustuslain vastaiseksi.

Tsekeissä Piraattipuolue sai 4.87% äänistä, mutta Tsekeissä on eurovaaleissa voimassa 5% äänikynnys, joten vaikka äänimäärä suoraan laskettuna oikeuttaisikin yhteen Tsekkien 24 paikasta, ei paikkaa tullut. On kuitenkin huhuja että Tsekeissä saatettaisiin vedota oikeuteen, että onko 5% äänikynnys laillinen, joten tilanne saattaa (pienellä todennäköisyydellä) muuttua.

Luxemburgissa saatiin 4.23%, mikä ei lähellekään riitä yhteen Luxemburgin 6:sta paikasta, mutta antaa puolueelle 120 000 € rahoituksen. Myös Tsekeissä puolue saa 70 000 € rahoituksen.

Hollannin 0.8% kannatus ei lähellekään riitänyt euroedustajaan, mutta se riittää läpimenoon seuraavissa Hollannin parlamenttivaaleissa.

5 vuotta sitten Ruotsista saadut 2 paikka menetettiin. Rick Falkvinge kirjoittaa, miten Ruotsin media piti Piraattipuolueen lähes täysin julkisuuden ulkopuolella.

Yhteenvetona, aikaisemmat kaksi edustajanpaikkaa vaihtui yhdeksi, mutta oli Saksassa ja Tsekeissa muutamista prosentin kymmenyksistä kiinni, etteikö paikkoja olisi voinut tulla jopa 3.

Kaikkien maiden äänimäärät löytyvät tästä taulukosta.

Miten Helsingin yliopisto sijoittuisi Shanghain listassa ilman nobelisteja

Shanghain yliopisto julkaisee vuosittain listan [1] jossa maailman yliopistot on pisteytetty tietyllä kaavalla [2] tutkimusnäyttöjen mukaan. Listasijoituksen herättävät aina keskustelua.

Jotkus sanovat, että hieman ”ansaitsemattomasti” Helsingin yliopiston sijoitusta nostavat kauan sitten saadut palkinnot (Lars Ahlfors, Fieldsin mitali 1936; A. I. Virtanen ja Ragnar Granit, nobelit 1945 ja 1967). F. E. Sillanpään 1939 kirjallisuuden nobelia Shanghai ei käsittääkseni  huomioi [2], vaikka täysin varmaksi en osaa tulkita.

Yritän laskea mikä Helsingin yliopison sijoitus olisi ilman puolen vuosisadan takaisia palkintoja.

Pistekategoriat ovat: 1. Alumnin nobelit 2. Henkilökunnan nobelit 3. Highly Cited -henkilöt 4. Nature & Science -julkaisut 5. Julkaisut yhteensä, ja 6. edellisten summa per capita. Painot näille ovat: 10% 20% 20% 20% 20% 10%.

Kategoria 6. on hankala laskea näillä tiedoilla, joten approksimoin HY:n pisteitä 5 ensimmäisen kategorian painotetulla summalla, lopuksi jaettuna 0.9:llä:

    (0.1 * 13.3 + 0.2*(16.8 + 24 + 20 + 52.7)) / 0.9 = 26.7

Noilla pisteillä HY:n sijoitus olisi 79, kun oikeasti se on 73 (27.6 pistettä), eli lienee melko hyvä approksimaatio. Sitten poistan HY:n Nobel-pisteet:

    (0.1 * 0 + 0.2*(0 + 24 + 20 + 52.7)) / 0.9 = 21.5

Tuolla HY päätyisi jonnekin Lundin ja Tel Avivin välille, eli jaetun sijan 101-150 kerhoon.

    Lund: (0.1 * 22.4 + 0.2*(0 + 25.1 + 14.1 + 48.9)) / 0.9 = 22.07
    Tel Aviv: (0.1 * 0 + 0.2*(0 + 24 + 16.6 + 48.4)) / 0.9 = 19.78

Lähteet:
[1] http://www.shanghairanking.com/ARWU-Methodology-2012.html
[2] http://www.shanghairanking.com/ARWU2012.html

Toisaalta: Yllä verrattiin kuvitteellista nobelitonta HY:tä niin että muiden yliopistojen nobelit edelleen huomioidaan. Toinen tapa verrata olisi, että laskisi kaikilta yliopistoilta vain kategoriat 3, 4, ja 5. Eli kenenkään nobel-pisteitä ei huomioitaisi. Tällaisessa vertailussa, HY:n sijoitus tippuisi vain muutaman sijan. (Laskin joskus useampi vuosi sitten itse, ja Harri sanoi Facebookissa laskeneensa 2008 pisteille, jolloin HY:n sijoitus olisi pudonnut 5 sijaa.)

Nyt J-M. A. kertoi (Facebookissa) laskeneensa kaikkien yliopistojen sijoitukset ilman nobeleita (eli vain kategorioiden 3, 4, ja 5 pisteet), ja Helsingin yliopiston tämänvuotinen sijoitus tippuisi sijalle 78.

Mitkä mielipiteet ovat liberaaleja vaalikoneakselilla

Helsingin Sanomien vaalikoneessa on 31 kysymystä. On hienoa että Hesari pisti avoimeen jakoon koko aineiston eduskuntavaaliehdokkaiden vastauksista vaalikoneeseen.

Aineiston pohjalta (ne 24 kysymystä jotka voi tulkita järjestysasteikolle) Juha Törmänen teki faktorianalyysin ja piirsi ehdokkaiden sijainnin kahden määräävimmän faktorin virittämässä koordinaatistossa. Hieman akseleita (siis vain kuvan akseleita, ei faktoreita)  kiertämällä (vertaa edellisessä linkissä Juhan kahta ensimmäistä kuvaa) Juha sai kartan vastaamaan yleisesti hahmotettua poliittista karttaa siten, että perinteinen vasemmisto on vasemmalla, oikeisto oikealla, arvoliberaalit ylhäällä ja arvokonservatiivit alhaalla.

Juha on julkaissut myös kysymysten lataukset (csv-tiedosto), eli kysymysten painokertoimet tuolle kaksiulotteiselle poliittiselle kartalle sijoittumisessa

Kun Juha ja muutkin tulkitsevat pystyakselin liberaali-konservatiivi-akseliksi, jota hallitsee sellainen asettelu että Vihreät ja RKP ovat ylhäällä, suuren puolueet keskellä, ja Persut alhaalla, käyn tässä läpi mitä faktorianalyysissä ”liberaalisti sijoittuneet” ja ”konservatiivisesti sijoittuneet” ovat Hesarin kysymyksiin vastanneet. Käyn kysymykset läpi faktorien latausten itseisarvon mukaan laskevassa järjestyksessä, eli alla ensimmäiset kysymykset vaikuttavat voimakkaimmin sijoittumiseen tälle liberaalit-konservatiivit akselille, ja viimeiset hyvin heikosti jos juuri lainkaan:

Kysymys 25. Suomen nykyinen maahanmuuttopolitiikka, liberaalien mielestä liian tiukkaa, konservatiivien mielestä liian löysää. Paino (faktorin lataus) 0.69.

Kysymys 20. Kehitysapua pitäisi: liberaalien mielestä nostaa, konservatiivien mielestä vähentää. Paino: 0.67.

Kysymys 10. Euromaiden vakausrahaston takaukset: liberaalien mielestä Suomen pitäisi maksaa, konservatiivien mielestä ei. Paino 0.59.

Kysymys 2. Homo/lesbopareille perheen ulkopuolinen adoptio: liberaalien mielestä kyllä, konservatiivien mielestä ei. Paino 0.58. (Editoitu: alunperin Juhalla ja minullakin tässä oli vastaukset toisinpäin. Alla kommenteissa Juha kävi sanomassa että hän oli käsitellyt tämän kysymyksen vahingossa väärin päin.)

Kysymys 19. Ulkomaalaisten oikeus omistaa maata ja kiinteistöjä Suomessa: liberaalien mielestä nykytilanne (ei rajoitteita) on hyvä, konservatiivien mielestä pitäisi rajoittaa. Paino 0.58.

Kysymys 16. Asevelvollisuus: liberaalien mielestä vapaaehtoiseksi, tai jopa luovutaan kokonaan, konservatiivien mielestä nykykäytäntö on hyvä, tai ehkä naisillekin asevelvollisuus. Paino. 0.42.

Kysymys 22. Aselaki: liberaalit haluavat lisää kieltoja käsiaseille, ehkä jopa täyskiellon, konservatiivien mielestä aselaki on nykyisellään hyvä, tai jopa pitäisi lieventää rajoituksia. Paino 0.42.

Kysymys 26. Saimaannorppa: liberaalien mielestä lisää kieltoja, ehkä täyskielto, verkkokalastukseen Saimaalla, konservatiivien mielestä nykyinen suojelu riittää, tai on jo liikaakin. Paino 0.36.

Kysymys 6. Eläkeikä: liberaalien mielestä eläkeikää pitäisi nostaa, konservatiivien mielestä laskea. Paino 0.36. (Edit: olin aluksi kämmännyt tämän väärin päin. Kiitos Otsolle huomautuksesta.)

Kysymys 28. Kuntamäärä: Liberaalit haluaisivat vähentää kuntien määrää (lisää kuntaliitoksia), konservatiivit eivät. Paino 0.34.

Kysymys 23. Pakkoruotsi. liberaalit säilyttäisivät pakkoruotsin, konservatiivit ei. Paino 0.33.

Hauskaa: kuntamäärässä konservatiivit vastustavat muutosta, pakkoruotsin kohdalla liberaalit vastustavat muutosta.

Kysymys 14. Asuntolainojen verovähennys: liberaalit poistaisivat, konservatiivit säilyttäisivät tai jopa laajentaisivat. Paino 0.29.

Kysymys 8. Eläkeindeksi: liberaalien mielestä eläkkeiden suuruutta määräävän indeksin pitäisi seurata pääosin kuluttajahintoja, konservatiivien mielestä palkkoja. Paino 0.28.

Kysymys 24. Suvivirsi: liberaalien mielestä uskonnolliset seremoniat eivät kuulu kouluihin, konservatiivien mielestä suvivirsi kuuluu koulujen kevätjuhlaperinteeseen. Paino 0.28.

Kysymys 18. Ihmisoikeudet ja Kiinan ja Venäjän politiikka: liberaalien mielestä Suomen Kiinan-Venäjän-politiikkaan kuuluu huoli ihmisoikeuksien ja demokratian tilasta, konservatiivien mielestä muiden maiden sisäiset asiat eivät kuulu Suomelle. Paino 0.25.

Kysymys 27. Kuntien palveluiden ulkoistaminen: liberaalit haluaisivat avata kuntien tuottamia palveluita kilpailulle ja ulkoistamiselle, konservatiivit eivät. Paino 0.21.

Kysymys 4. Lapsilisä: liberaalien mielestä lapsilisä kaikille samansuuruisena, konservatiivien mielestä lapsilisään joko porrastus tai kokonaan pois hyvätuloisilta. Paino 0.19.

Kysymys 30. Valtion tasausjärjestelmä kuntien verotuloille: liberaalit haluaisivat purkaa valtion tasaamia kuntien tuloja jolloin varsinkin Helsinki ja Espoo saisivat pitää entistä suuremman osan kunnallisverotuloistaan, konservatiivien mielestä nykyinen tasaus on hyvä, tai pääkaupunkiseudun pitäisi jopa nykyistä enemmän tukea muuta Suomea. Paino 0.18.

Kysymys 11. Vero pörssitransaktioille: liberaalit haluaisivat transaktioveron, jos se tulisi maailman tai edes EU:n laajuisesti käyttöön, koservatiivit vastustavat. Paino 0.17.

Kysymys 15. Myös pelto- ja metsämaalle kiinteistövero: liberaalit haluaisivat alkaa verottamaan pelto-ja metsämaan omistamista, konservatiivit eivät. Paino 0.16.

Kysymys 17. NATO: liberaalit haluavat Suomen hakevan NATO-jäsenyyttä, konservatiivit eivät. Paino 0.11.

Kysymys 3. Fortumillekin ydinvoimalupa: konservatiivit myöntäisivät kolmannekin ydinvoimaluvan, liberaalit eivät. Paino 0.11. (Korjattu kommentin perusteella.)

Kysymys 1. Tuloerot:  liberaalit haluaisivat kaventaa tuloeroja, konservatiivit antaisivat niiden kasvaa vapaasti. Paino 0.10.

Kysymys 5. Laki ikäihmisten hoivatakuusta: liberaalit eivät haluaisi lisätä tällaista lakisääteistä velvoitetta kunnille, konservatiivit haluaisivat. Paino 0.07.

Olen 2011 eduskuntavaaleissa vaaleissa ehdolla Uudenmaan piirissä Piraattipuolueen listalla, numero 171.

Tšernobylin ja Fukushiman eroista

Tšernobylissä reaktorin sammuttaminen epäonnistui (säätösauvat juuttuivat kesken matkan), ja vähäksi aikaa pieni osa reaktorista oli ylikriittinen, eli tapahtui ihan oikea ketjureaktio ja ydinräjähdys. Osa itse reaktoria räjähti ja reaktorin kappaleita lenteli sinne sun tänne. Reaktori siis hetken aikaa tuotti tehoa paljon enemmän kuin normaalisti täydelläkään teholla käydessään [1]. Näin voi käydä kun tuollaisella RMBK-tyypin reaktorilla [2] kämmätään. Lisäksi säätösauvojen hidastiaineena oli hiili (grafiitti) joka sitten syttyi palamaan [2], ja räjähdyksen jälkeen suoraan reaktorissa palava hiili aiheutti lisää päästöjen karkaamista taivaalle.

Fukushimassa sen sijaan on kiehutusvesireaktori (tai siis reaktoreita) [3], ja vaikka ne eivät ole yhtä turvallisia kuin painevesireaktorit, niin itse reaktori kuitenkin automaattisesti sammui heti maanjäristyksen jälkeen 11.3. [4] (eli tätä kirjoittaessa eilen). Varsinaista reaktorin yliteholla käymisestä johtuvaa ydinräjähdystä ei siis ole tapahtunut, eikä voikaan enää tapahtua.

Se mikä Fukushimassa on ongelmana, on reaktorin jälkilämpö [5]. Siinä missä Tšernobylin räjähdys johtui siitä että reaktori kävi hetken aikaa ehkä 10-kertaisella yliteholla, niin Fukushimassa itse polttoaineen ydinreaktiot ovat jo sammuneet, mutta reaktoriin jääneet hajoamistuotteet säteilevät vielä jonkin aikaa ja tuottavat jälkilämpöä. Tämä jälkilämpö on kuitenkin suuruusluokkaa 1/100 reaktorin normaalista käyttötehosta, ja ongelmaa ei olisi jos voimalan jäähdytysjärjestelmä tai varajäähdytysjärjestelmä (jonka diesel-generaattorit tsunami rikkoi) eivät olisi rikki. Insinööri osaisi rakentaa myös jäähdytysjärjestelmiä jotka eivät ole riippuvaisia vara-diesel-generaattoreista, mutta japanilaisilla ei tuolla tällaisia valitettavasti satu olemaan.

Se mikä Fukushimassa nyt ilmeisesti on räjähtänyt, on joko jälkilämmöstä kuuman reaktorin keittämä vesihöyry, jota on tullut niin paljon että painekuoret on pettäneet, tai sitten kuumuus on hajottanut vettä alkutekijöihinsä, hapeksi ja vedyksi, ja vetykaasu on räjähtänyt.

Varsinaista ydinräjähdystä ei siis ole tapahtunut, vaan joko vesihöyry- tai vetyräjähdys. Tämä on olennainen ero Tšernobyliin.

Reaktorin kanssa kosketuksissa ollut vesihöyry sisältää toki radioaktiivisuutta sekin, eikä ole kiva kun sitä pääsee karkaamaan taivaalle. Mutta koska itse reaktori ei ole räjähtänyt, eikä reaktorissa myöskään käsittääkseni ole palavia hiili-hidastinsauvoja, Tšernobylin kokoluokan radioaktiivisiin päästöihin ei pitäisi olla mahdollista päästä. Jälkilämpö saattaa myös riittää sulattamaan reaktorin, mutta koska varsinaisia itseään ruokkivia ydinreaktioita ei sammuneessa reaktorissa enää ole käynnissä, ns. Kiina-ilmiötä missä kuuma, käynnissä oleva reaktori sulattaisi itsensä ties kuinka syvällä maahan, ei pitäisi olla mahdollista tapahtua.

Jälkiviisaat ovat jo ihmetelleet, miksi japanilaiset pitivät radioaktiivista vesihöyryä painekuorien sisällä niin pitkään että painekuoret eivät kestäneet vaan höyry räjähti karkuun, eivätkä päästäneet radioaktiivista vesihöyryä hallitummin karkuun jo aiemmin. Ei tietysti ole kiva ajatus laskea radioaktiivista vesihöyryä taivaalle, mutta parempi laskea se ulos hallitusti kuin odottaa kunnes seinät pettävät, jolloin höyry pääsee joka tapauksessa karkuun. Ehkä ne toivoivat että seinät kestäisivät. Lisäksi nyt kun se karkasi näyttävällä räjähdyksellä, kaikki lehdet kirjoittavat että ”ydinvoimala räjähti”. Ja niinhän se räjähti, mutta kysessä oli vesihöyryräjähdys (tai sitten vetyräjähdys), eikä ydinräjähdys.

LISÄYS: Minulle on huomautettu että ”ydinräjähdys” ei välttämättä ole oikea tapa suomentaa sitä, mitä Wikipedia [1] kuvaa ensin ”second explosion resulted from a nuclear excursion” ja sitten ”second explosion was a nuclear power transient”. Joka tapauksessa olennainen ero Tšernobylin ja Fukushiman välillä on, että Tšernobylissä ydinreaktio lähti hetkeksi käsistä (=tehoa vapautui paljon enemmän kuin normaalissa voimalakäytössä), johtui se räjähdys sitten suoraan tuosta, tai tuon reaktion lämmittämästä vesihöyrystä ja/tai sytyttämästä vedystä, mutta Fukushimassa ydinreaktiot eivät ole karanneet, mutta koska jäähdytys ei toimi, paljon normaalia pienemmälläkin teholla lämpöä vapauttava reaktorin jälkilämpö keittää vettä, hajottaa vettä vedyksi ja hapeksi, ja on ilmeisesti sulattamassa itseään. Ja ehkä vielä olennaisempi ero on, että Fukushimassa reaktorin ytimessä ei ole palavaa hiiltä (grafiittia) syytämässä palokaasujen myötä radioaktiivista ainetta taivaalle.

[1] http://en.wikipedia.org/wiki/Chernobyl_disaster#Experiment_and_explosion

[2] http://fi.wikipedia.org/wiki/Grafiittihidasteinen_kanavatyyppinen_reaktori

[3] http://en.wikipedia.org/wiki/Boiling_water_reactor

[4] http://en.wikipedia.org/wiki/Fukushima_I_Nuclear_Power_Plant#2011_earthquake_events

[5] http://www.stuk.fi/ydinturvallisuus/ydinvoimalaitokset/ydinvoimalaitoksen_toiminta/sahkontuotanto/fi_FI/jalkilampo/

Reddit, ananas pitsassa, bromelaiini ja arkkibakteerit

Redditissä on keskustelu, kuuluuko ananas pitsaan. Joku sanoi että sopii hyvin kinkkupitsaan senkin vuoksi että ananaksessa on entsyymejä jotka auttavat lihan sulattamisessa. Vastasin siihen kuivasti, että entsyymit varmaankin tuhoutuvat lämmössä kun pitsa paistetaan. Mutta mutta, joku jatkaa että hänpä teki FASTA-hakuja ja löysi kaksi arkkibakteeria joilla on bromelaiinille (ananaksen lihaa pehmentävä entsyymi) ortologinen sekvenssi. Että jos haluaisi tehdä lämpöä kestävää bromelaiinia sisältävän ananaksen.

Ei niidenkään entsyymit varmaan kestäisi pitsanpaistolämpötiloja, mutta mahtaako ananas pitsassa edes lämmetä yli 100 asteeseen, kun se kai kuitenkin on aika vesipitoista? Tässäpä kysymys!

Joka tapauksessa, hienoa internet!

Biotieteiden laitos on taas biotieteiden laitos

Vuosina 2004-2009 oli Biotieteellinen tiedekunta, jossa oli Bio- ja ympäristötieteiden laitos. Nyt ne vaihtoivat nimiä päikseen: on Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta jossa Biotieteiden laitos. Edellisen kerran yliopistolla oli Biotieteiden laitos vuosina 1995-2003. No jos tarkkoja ollaan, niin Biotieteiden laitokseen_2010- kuuluu Biotieteiden laitoksen_1995-2003 lisäksi se mikä oli Ekologian ja systematiikan laitos_1995-2003 ja 2004 Maatalous-metsätieteellisestä Biotieteelliseen tiedekuntaan_2004-2009 siirtyneet limnologia, kalataloustiede ja ympäristönsuojelutiede.

Poimintoja tekijänoikeuskeskustelusta

Olen seuraillut tekijänoikeuskeskustelua. Ehkä parhaan kiteytyksen on kirjoittanut ruotsalainen lehtimies Peter J. Olsson: täällä suomennos, täällä ruotsiksi.

Toinen hieno heitto tulee Duke-yliopiston oikeustieteen professori James Boyleltä. Mutta tuolla sivulla pitää lukea 2. ja 3. kappaleeseen asti että asia käy ilmi.

Kaj Sotala vastaa kovin tyylikkäästi Tietokone-lehden blogistille Ossi Mäntylahdelle. Vaikka Ossin argumentti ei kyllä ollut kovin hyvä, niin Kajn vastaus on sitäkin tyylikkäämpi.

Jännää tekstiä on myös Kemppisen blogissa, nimimerkin ”Matti H” ensimmäinen kommentti. (En valitettavasti osaa linkata siihen suoraan, joten tuolla sivulla joudut painamaan find ja hakemaan ”matti h”. Pelkkä ”matti” ei riitä; silloin löytyy eri kommentti.) Pelottavan aggressiivisia Matti H maalailee, mutta hetkeksi tuota kyllä pysähtyy ajattelemaan.

Soininvaara aloitti keskutelun vähän asian vierestä, puhumalla yleisesti hyödykkeiden hinnoittelusta taloustieteen ja yhteiskunnan hyödyn kannalta (27.8.2009). Keskustelu ajautui tekijänoikeuksiin, sillä se on nykyään kuuma aihe. Sitten (6.8.2009) Soininvaara huolestui, että jos tekijät eivät saa nykymalliin tuloja, se hänen ymmärtääkseen tarkoittaa, että kirjojen kirjoittaminen päätoimisena ammattina lakkaa. Pari bloggausta myöhemmin (10.8.2009 ja 14.8.2009), Soininvaara tuntuu jämähtäneen ajatukseen ”Kuka maksaa kirjailijalle” (29.8.2009).

Tähän kuoppaan tekijänoikeuskeskustelu tuntuu yleisemminkin lankeavan. Jos nyt ei ehkä levy-yhtiöt, ja muusikoistakaan ei tiedä, mutta ainakin kirjailijat tuntuvat taholta, jota vastaan kukaan ei toki halua olla. Joten moraalisesti tuntuu, että ei nyt kirjalijan ammatilta sovi viedä ansaintamahdollisuuksia, joten nykymallin tekijänoikeudet on säilytettävä. Asia on selvä, mielipide on muodostettu, ja muu keskustelu on turhaa.

Mutta entä jos koko tarina ei ollutkaan tässä?

Tekniikan kehittyminen tekee kopioinnin koko ajan helpommaksi. Siitä ei pääse mihinkään. Uutisten mukaan nuorempi sukupolvi kopioi koko ajan enemmän ja enemmän, mikä sopii yhteen sen kanssa että kopiointi on koko ajan yhä helpompaa. En itsekään oikein tiedä mitä mieltä olisin asiasta moraalisesti, varsinkin jos moraalikysymys rajataan sopivasti (kärjistetysti: ”Onko oikein viedä leipä kirjailijoilta?”). Mutta alkaa tuntua että oli tästä kysymyksestä kumpaa mieltä tahansa, sillä ei oikeastaan ole väliä.

Väliä on sillä, että jos kansa joka tapauksessa enenevässä määrin kopioi, mitä asialle aiotaan tehdä? Kuinka kattavia valvonta- ja urkintajärjestelmiä halutaan pystyttää, että verkossa kopioivat saataisiin kiinni rysän päältä? Kuinka kovia rangaistuksia niinkin kauheista rikoksista, kuten elokuvan tai kirjan kopioiminen, halutaan alkaa jakelemaan?

Jos rangaistukset eivät ole kovin kovia, eikä kiinnijäämisen riski kovin korkea, eiköhän kansa jatka kopioimista entiseen malliin. Kopionnista tullee suunnilleen yhtä paheksuttava rikkomus kuin punaisia valoja päin kävelemisestä. Onko tässä tapauksessa juuri väliä, onko kopiointi muodollisesti laillista vai laitonta, jos sitä kuitenkin laajamittaisesti tehdään.

Jos taas lähdetään kovemmalle linjalle, niin en voi välttyä ajattelemasta että pystytettävät valvonta- ja rangaistusjärjestelmät olisivat yhteiskunnalle paljon suurempi ongelma kuin se, mitä niillä lähdettiin ratkaisemaan.

Juuri sitä tuo ensimmäiseksi mainitsemani Peter J. Olssonin kirjoitus sanoi.

Jaa että homo

Peräisin tämän artikkelin kuvista.

Jaa että BitTorrent Certified

Käveleskelinpä tuossa kauppakeskus Sellossa eräänä iltana, ja elektroniikkaliikkeissä sattui silmään ulkoisia verkkolevyjä, ja reitittimiä, ja mitä lie sälää, joissa oli tarra ”BitTorrent Certified”. Ja tosiaan, BitTorrentilla näkyy olevan sertifiointiohjelma. Piti ihan pysähtyä miettimään että mitä tämä oikein tarkoittaa. Kaverini J. kiteytti: ”se tarkoittaa että bittorrent.com-taho on testannut laitteen ettei se kyyki vaikka warettaisi kaista punaisena”.

Oli myös ulkoisia verkkolevyjä, joissa on web-käyttöliittymällä käytettävä BitTorrent asiakasohjelma. Tietokoneen voi sammuttaa, ja jättää pelkän kovalevyn yöksi lataamaan. Nerokasta. Voi ladata vaikka äänikirjan, jonka ruotsalainen kirjailija Unni Drougge kannanottonaan pisti jakoon.

Hiukkasen tuntui, että tekniikka on päässyt kehittymään nopeammin kuin olen perässä pysynyt.

Koulukiusaamisesta ja -ammuskelusta

Kirjoitin aikaisemmin kouluammuskeluista. Jatkanpa.

Redditin tuoreeseen koulukiusatun itsemurhaan liittyvän uutisen keskustelussa oli varsin pysäyttävä kommentti. Kirjoittaja kertoo pitkään jatkuneesta koulukiusaamisestaan

”I was tortured from the time I was 7 to 17 by my peers; all of them. I was the person to fuck up if you wanted some props and laughs from everyone else. We’re talking verbal lashing, physical confrontations, te works. I’d be jumped by 4 or 5 football guys at once, beaten up in the middle of the school foyer and teachers never battered an eye.”

joka käytännöllisesti lakkasi Columbinen kouluammuskelun jälkeen.

”The day Columbine happened, random people kept coming up to me, apologizing. It was so bizarre! The violence level dropped propitiously and the last 1/2 of my Senior year was actually … not enjoyable but not tormenting, either.”

Kiusaajat säikähtivät niin pahasti, kun Columbinessa kaksi koulukiusattua tuli kouluun ampumaan kiusaajiaan (ja mahdollisesti muitakin, vaikkakin täysin syrjityn näkökannalta enemmän tai vähemmän koko yhteisö tuntuu syylliseltä), etteivät enää uskaltaneet kiusata kirjoittajaa. Lopun kouluajastaan kirjoittaja sai olla rauhassa. Ei hän tietenkään päässyt osaksi sosiaalisia piirejä, mutta se, ettei aktiivisesti rääkätä vaan annetaan olla omissa oloissan, on jo huima parannus.

Aloin miettimään uutisointia ja omia menneitä käsityksiäni näistä. Columbinen kouluammuskelusta toki aikanaan (siitähän on jo 10 vuotta) uutisoitiin Suomessakin, ja joskus 2003 tienoilla katsoin Michael Mooren elokuvankin aiheesta. Silloisesta uutisoinnista muodostin lähinnä käsityksen, että ne jenkkejä, siellä on hulluja, jotka jopa ammuskelee kouluissa. Mooren elokuvakin keskittyi, sikäli mikäli minä siitä jotain muistan, sen kauhistelemiseen miten helposti aseita saa käsiinsä.

Homman varsinainen juoni, että Columbinenkaan kouluammuskelua ei voikaan kuitata vain sillä että ne olisivat hulluja amerikkalaisia, aukesi minulle vasta viime vuonna. Että kyseessä on enemmän tai vähemmän koko elämänsä ajan piinattujen sielujen viimeinen kosto sille ainoalle, ja kurjalle, elinympäristölle jonka he tiesivät.

Näemmä itsellä kesti 9 vuotta päästä perille mistä hommassa on kyse. Kiusaamisesta. Ehkä Suomen Kuvalehden hieno haastattelu aiheesta, ja Matti Saaren äidin haastattelu auttavat perehtymään tähän kantaan. Omien sanojensa mukaan Columbinen tapahtumat ovat arvoitus myös Tuomas Holopaiselle, mutta laulun Kinslayer sanoista voisi kyllä saada toisenlaisenkin kuvan. Ehkä sanat voi lukea kahdelta eri suunnalta.

”Time to die, poor mates, You made me what I am!”

Katie Melua, ja 12 tai 13.7 miljardia vuotta

Ensin musiikkivideo:

Sitten, fyysikon kommentin jälkeen artistin itsensä päivittämä versio:

Going Postal tuli

Aimmin mainitsemani kirja Going Postal tuli postissa keskiviikkona. Eli 8 arkipäivää tilaamisesta. Hassua muuten, vertaa.fi:n mukaan Suomessa kirjaa myy halvimmalla adlibris.com, hintaan 10.80 + 2.90 postikuluja = 13.70 euroa. Itse tilasin kirjan Amazonista käytettynä hintaan $3.25 + $12.49 postikuluja = $15.74, mikä dollarin kurssin mukaan on noin 11.50 euroa.

Heidi Hautala, homeopatia ja James Randi

Ensinnäkin, James Randin varsin viihdyttävä puhe homeapatiasta.

Toiseksi, Heidi Hautala on (10 vuotta sitten) pitänyt varsin, eee, mielenkiintoisen puheen. Hulvattomimmat kohdat löytyvät puheen loppupuolelta. Esimerkiksi:

”…trials for the registration of homeopathic medicinal products have to respect the peculiarities of these medicines…”

(Kuten sitä, ettei niillä ole muuta vaikutusta kuin placebo-vaikutus?)

”It has to be born in mind that millions of EU citizens see homeopathic medicinal products as valuable medicines…”

(Joten heitä pitäisi suojella puoskarien huijauksilta?)

”…I think the EU should allow for fantasy names for homeopathic medicines and delete the discriminative demand that now exists in the directives to label homeopathic and anthroposophic medicinal products to be ”without approved therapeutic indication”. A more neutral wording like ”registered homeopathic medicinal product” should be enough.”

Onko Hautala ihan kahjo?

Saatanan tunarit

Poliisi oli sitten pistänyt w3c.org:n lapsipornosuodatuslistalleen. Asiasta uutisoivat ainakin Tietokone ja Piraattipuolue.

W3C, eli The World Wide Web Consortium, on webin (teknisiä) standardeja ylläpitävä kansainvälinen konsortio. Jos koko www:stä pitäisi asiallisempaa ja luotettavampaa (ja vähälapsipornoisempaa) sivustoa etsiä, niin hankalaksi menisi.

Going postal

Wikipedian mukaan going postal on slangi-ilmaisu raivohulluuskohtaukselle. Vuodesta 1983 eteenpäin jenkeissä on tapahtunut 13 kappaletta postitoimistoammuskeluja, eli postityöntekijä on kilahtanut ja tullut aseen kanssa työpaikalleen riehumaan. Myös muilla työpaikoilla kuin posteissa on tapahtunut ammuskeluja, ja kouluammuskeluja USA:ssa tapahtuu joitakin vuosittain.

Näistä tapahtumista lehtimies Mark Ames on kirjoittanut kirjan Going Postal: Rage, Murder, and Rebellion: From Reagan’s Workplaces to Clinton’s Columbine and Beyond. En ole kirjaa vielä lukenut, mutta Amazonin arvostelujen ja parin muun perusteella muodostuu jonkinlainen käsitys kirjan sisällöstä.

Ilmeisesti Mark Ames esittää että motiivi työpaikka-ammuskeluihin löytyy siitä että kilahtanut työntekijä on ollut syrjityssä asemassa, saanut kaikkein pahimmat hanttihommat, ollut pomon ja ehkä työyhteisön simputtama. Lainauksia Amazon-kommenteista: ”Ames offers in-depth portrayals, so we come to know them as ordinary human beings oppressed and stressed to the breaking point by a ruthless corporate or school environment.” ja ”In the end, when the institution takes everything including truth, compassion and dignity, the rational response is rage, murder and rebellion.”

Sitten seuraa radikaali veto: Ames vertaa nykypäivän uutisointia ja keskustelua siihen, miten 1800-luvun Amerikassa (ennen kuin orjuus lakkautettiin 1860-luvulla) suhtauduttiin orjakapinoihin. Amesin mukaan sen aikainen media osasi arvailla syiksi lähinnä orjien kiittämättömyyttä, petollisuutta, sisäsyntyistä pahuutta.

Hesari ja Iltalehti kertovat että Matti Saari oli koulukiusattu, sen sijaan koulun, jossa Saari oli opiskellut, rehtori ei ollut asiasta tietoinen. Sivumennen sanoen kaikkein lahjakkain kommentti koulukiusaamisesta tulee Myllypuron ala-asteelta: ”Vanhemmat ovat viestittäneet, että koulukiusaamista on ollut ja se on vanhempien näkökulma. He näkevät asian omalta kannaltaan.”

Joillekin bloggaajille (esimerkiksi Mikki, Caideman) yhteys kiusaamisen ja viimeisen aseellisen kapinan välillä on selvä. Samoin Hesarin ja vaikka Osmo Soininvaaran blogin keskusteluissa osa keskustelijoista näyttää selvästi hahmottavan kiusaamisen yhteyden ammuskelijan motiiveihin. Osa taas ei, ja he ovat joko ymmällään, tai etsivät syitä siitä että ammuskelija oli paha, ihmisvihamielinen, iljettävä tyyppi. Hesarin uutinen ”Kouluampuja hyökkää yhteisöään vastaan” antaa vaikutelman että amerikkalainen valtavirtatutkimuskin lähenee ainakin jossain määrin Amesin ajatuksia.

Kun lukee kommentteja joissa ammuskelija demonisoidaan yksikäsitteisen pahaksi ja ihmisvihamieliseksi yksilöksi, tai syytetään musiiikkia ja tietokonepelejä, tai aseiden saatavuutta, ne muuttuvat paljon koomisemmiksi jos kuvittelee samoja kommentteja etsimään 1800-luvun orjakapinoiden syitä orjien pahuudesta ja ihmisvihamielisyydestä, mustasta musiikista ja tanssista, ja pohtimaan miten tehokkaammin rajoitetaan orjia saamasta haltuunsa aseita.

Tilasin tuon kirjan, viikon päästä saapunee.

Kapitalistinen työnväenpuolue?

Tämän Taloussanomien artikkelin jälkeisissä kommenteissa (9. kommentti) joku pistää asiat kapitalistisen ”työväenpuolueen” syyksi. Tarkoittaako tuo nyt sitten Demareita vai Kokoomusta, kertokaa minulle?

”You calculated, but failed to shut up”

Kerrassaan mainio tarina kvanttimekaniikan merkityksen pohtimisesta, ja tuon pohtimisen historiasta. On useita tulkintoja siitä mitä kvanttimekaniikan kööpenhaminalaistulkinta tarkallleen tarkoittaa, mutta olen niin samaa mieltä että se rooli jota se pitkin viime vuosisataa näytteli, ja edelleen tuntuu näyttelevän kvanttimekaniikan perusoppikirjoissa ”has got to be one of the most embarrassing wrong turns in the history of science.”

Keikkaraportti

Kävin äsken Ilkan kanssa Kokossa (Camdenissa, Mornington Crescent metroaseman vieressä) katsomassa konserttia jossa soittivat Tyr (Fär-saaret), Eluveitie (Sveitsi), Moonsorrow, Korpiklaani ja Ensiferum. Webissä luki että ovet aukeavat viideltä, mutta eihän nyt rock-konserttiin viideltä voi mennä. Olin paikalla n. 20 yli 7, ja missasin kaksi ekaa bändiä, ja Moonsorrowstakin alun. Olisi pitänyt mennä ainakin ennen kuutta. Tilaisuus myös loppui hiukan ennen yhtätoista. Vaikken nyt osannutkaan sopeutua kunnolla täkäläiseen aikataulutukseen, kannatan silti tällaista Suomeenkin.

No, kun ulkomaiset jäi näkemättä, tapahtumassa oli erittäin suomifiilis. Kaikki kolme bändiä lauloivat osin suomeksi. Hupaisaa on olla paikalla, kun jätkä istuu puupökkelöllä, lapikkaat jalassa, hoilaa ”Paljon on koskessa kiviä”, tilaisuus on metallikonsertti, permannolla on meneillään mosh-pit (ystävällismielinen, ei mitenkään raju) ja tämä tapahtuu ihan maineikkaassa teatterissa (paikalla esiintyneet mm. Chaplin, Sex Pistols, Clash, Madonna, Prince) ja yleisöäkin on tuhat tai pari. Korpiklaanin ja Ensiferumin välillä PA:sta tuli Loiria.

Permannon yleisö myös melkein jatkuvalla syötöllä kannatteli ihmisiä päällään ja siirteli etuosaan, missä järkkärit koko ajan, usean tunnin ajan, brittiläisen kärsivällisesti ja kohteliaasti ottivat kansalaiset vastaan, laskivat maahan etuaidan ja lavan väliin, ja ohjasivat heidät sivuun, josta ihmiset ilmeisesti pääsivät kiertämään takaisin permannolle. Mitään vihaisen ilmeen tai nyrkinheristyksen tapaista ei järkkäreiden suunnalta näkynyt. Maksavia asiakkaita siinä selvästi palveltiin.

BBC pingviineistä

BBC:n tuore pätkä pingviineistä on kyllä komeaa katsottavaa, ja pistää hyvälle mielelle.